Kirjoittaja: Maria Raappana

Yhtenä päivänä makasin sängyllä ja mietin elämän tarkoitusta. Varmaan joku muukin miettii tahollaan samaa. Me synnymme ja olemme tietoisia siitä, että joskus poistumme täältä. Elämämme perustuu kuitenkin haaveisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Edellispäivänä luin lehdestä avaruustähtitieteen professorin Esko Valtaojan haastattelun. Siinä hän sanoo että ”elinajanodote on kaksinkertaistunut 1800-luvulta. Maailma on nykyään paljon parempi paikka kuin edes ymmärrämme.”

Valtaoja on mielestäni aina ollut kiinnostava persoona. Hän kertoo alastaan hyvin selkeästi ja kansantajuisesti, mikä tekee tieteestä ymmärrettävän ja mielenkiintoisen.

Yksi puhutuimmista aiheista on elämänlaatu, tässä ajassa missä matkaamme. Vaikka juuri nyt olemme tuntemattoman edessä, uskon vakaasti, että tästäkin selvitään.

Ihminen on sitkeä ja mukautuva. Valtaojan sanoin: ”Maailman luova kaaos on välttämätöntä asioiden eteenpäin viemiseksi.” 

Tämän lauseen voisi tulkita monella eri tavalla. Itse näen tämän niin, että kaikella tässä universumissa on oma tarkoituksensa. Sekin, että mistä me olemme tulleet ja mihin lopulta päädymme.

Olemme yhtä maailmankaikkeuden kanssa, sillä ihmisellä on esimerkiksi rautaa veressä ja kalsiumia luissa. Ne ovat syntyneet tähtien räjähdyksessä, kuten kultakin. Sanotaankin että kullalla on rautahattu, koska raskaimmat aineet keräytyvät maaperässä samoihin paikkoihin.

Ihmisessä onkin aineita, jotka jatkavat matkaa luonnon kiertokulussa. Puhutaan että aine on katoamaton eli ihminen ei katoa kuoltuaankaan, mutta muuttaa muotoaan. Tästä syystä elollisten olioiden evoluution sanotaan perustuvan kiertokulkuun.

Mielestäni elämä ja sen tarkoitus on tässä ja nyt, sillä muuta käsinkosketeltavaa meillä ei ole. Parasta siinä on, että kukaan ei voi etuilla jonossa, eikä myöskään jättäytyä jonon hännille.

Meillä jokaisella on oma järjestysnumero tuntemattomaan, joten voimme huoletta elää elämäämme. Olla rauhallisin mielin ja suhtautua tulevaan uteliaana, sillä elämä on suuri lahja.

Toivottavasti koronan jälkeisen maailman kehitys kääntyy parempaan suuntaan. Sopeutuminen hyvinkin erilaiseen normaaliin, jossa ihmisten sietokyky toisiinsa nähden kasvaa. Varovasti toivon, että muuttaisimme elämän suuntaa ekologisemmaksi ja että ”vähän on paljon”.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy