Kirjoittaja: Elsa Huhtanen

Tulen joskus miettineeksi, sulattavatko nykyajan härpättimet vielä tulevien sukupolvien aivot pullamössöksi?

Televisio raikaa lähes jokaisessa olohuoneessa, jokaiselta löytyy oma kännykkä ja ehkä jopa tablet-laite. Läppäreitä tarvitaan töiden tekemiseen ja Xbox tai Playstation rentoutumiseen. Lapset katsovat piirrettyjä aamua iltaa.

Jatkuvasti täytyy olla jotain näpelöitävää hyppysissä ja jonkinlainen ruutu tuijotettavissa. Ei ole ihme, ettei aineiden kirjoittaminen luokassa onnistu, jos mietintämyssyn käyttäminen on harvinaista.

Olen itse ollut aina paljon ulkoilevaa tyyppiä. Lapsena lapioitiin mutaa kasoiksi vesisateessa ja hypittiin lammikoissa, kun taas aurinkoisella kelillä juostiin ympäri pihaa ja metsää. Ulkoleikkejä leikittiin tiuhaan, pienelläkin porukalla. Missä ovat pihalla telmivät lapset nyt?

Lapsena minulla ei ollut käytössäni juuri mitään teknologiaa. Tietokonetta sai käyttää silloin tällöin valvovan silmän alla ja edes kännykän kuoriin ei annettu koskea. Yläasteella olin yksi harvoista, jolla ei ollut käsitystä siitä, miten iPad toimii.

Vasta lukiossa pääsin kunnolla käyttämään iPadia ja älypuhelinta. Tabletin myötä koukutuin erilaisten pelien pelaamiseen ja sarjojen katsomiseen. Teini-iässä elämä pyöri paljon erilaisten sovellusten ympärillä.

Kuulen usein isäni muisteloita, kuinka nuorena käytiin kavereiden kanssa tansseissa ja kuinka Kuohun tanssit olivat iso juttu. Lapsena ja nuorena tehtiin jäyniä: milloin opetettiin pässi puskemaan ja milloin päätyi sammakoita piimän sekaan. Selitys tapahtuneelle piti olla mietittynä, jottei jäynästä jäänyt kiinni ja saanut selkäänsä. Piti käyttää omaa mielikuvitustaan kehiteltäessä seuraavaa jekkua.

Mitä vanhemmaksi olen varttunut, sitä enemmän olen toivonut, että olisin nähnyt maailman ennen kännyköitä ja televisioita. Yhteydenpito kaukana asuvien ihmisten kanssa olisi kieltämättä hankalampaa, mutta ehkäpä se olisi sitäkin tiiviimpää lähellä asuvien osalta? 

Olisiko pienilläkin paikkakunnilla enemmän tekemistä ja tapahtumia ilman tv-sarjoja ja sosiaalista mediaa? Vai katoaisivatko ne kokonaan?

Teknologia auttaa kummasti jokapäiväisessä elämässä ja kehitys luo koko ajan uusia mahdollisuuksia. 

Joka tapauksessa liika on liikaa. Pitäisi osata irrottautua ruudun äärestä ja avata kirja, lähteä ulos kävelylle tai mennä vaikka kahville naapuriin.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy