Kirjoittaja: Maria Raappana

Hetkessä eläminen ei ole minun juttuni. Uteliaisuus tulevaisuuteen, pienet tavoitteet, sekä ajoittainen onnistuminen lisäävät hyvää mieltäni. Mutta jokin on pielessä, sillä maailma hukkuu, jos emme herää. Maapallomme kietoutuu muoviin, joka peittää meret, tilukset, tiet, talot, eläimet ja ihmiset.

Kuinka kauan pallomme jaksaa hengittää, kun keuhkot on puhallettu tyhjiin ja kääritty muoviin? Metsät hakattu ja puhtaimmistakin meristä on tullut likakaivoja. Kuinka kauan kestää matka puhtaasta likaiseen ja takaisin? Mikä vei ihmisen tähän toivottomaan tilanteeseen? Miksi maailmassa soditaan, kun senkin ajan ja rahan voisi käyttää luonnon puhdistamiseen ja puhtaana pitämiseen? Ihmisillä olisi toimeentulo ja tulevaisuus. Maailma olisi turvallisempi paikka elää.

Ilmastonmuutos puhuttaa, mutta harva jaksaa paneutua asiaan. Päivästä toiseen media rahastaa kielteisellä informaatiolla, sillä raha menee kaiken muun edelle. Elämämme keskellä negatiivista ionisaastetta, tietotulvaa ja epävarmuutta. Olisiko elämässä enemmän toivoa, jos ilo ja positiiviset tavoitteet ympäröisivät ihmisiä. Tehtäisiin yhdessä pieniä tekoja ilman omaa hyötyä.

Annetaan jo tänään toivoa luonnolle, eläimille ja ihmisille. Ei täytetä kaatopaikkoja, ei kuluteta turhaan sellaiseen mitä emme tarvitse. Kestävä kehitys vaatii myös sen, että tuotteet voi korjata jatkamaan elinkaartaan. Ei lakaista roskia maton alle, sillä talkoot koskevat jokaista meistä. Ei ajatella, että emme voi vaikuttaa. Kyllä me voimme, jos tahdomme.

Voimme päättää miten muutamme vanhat toimintamallit vaihtoehtoisiin malleihin. Voimme kyseenalaistaa sekä omia että muiden valintoja. Voimme vaatia myönteisiä keskusteluja eri medioihin. Ei meidän tarvitse yksin pelastaa maailmaa, vaan jokainen tekee osuutensa.

Voimme vaikuttaa omilla esimerkeillämme ja toiminnoillamme. Entäpäs, jos jokainen meistä toteuttaa päivittäin yhden hyvän ilmastoteon? Muuttuuko mikään, jos emme muuta tapojamme? Meidän on autettava maapalloa jaksamaan eteenpäin kohti lastemme ja heidän lastensa tulevaisuutta.

Emme voi tuudittautua siihen, että Suomi jo tekee osuutensa ilmastonmuutoksen suhteen. Eikö meidän pitäisi tehdä vielä enemmän ja ottaa jälleen kerran mallia ruotsalaisista? Vähentää lentomatkustamista niin paljon kuin pystymme. Ensin luovumme turhasta, jonka tavan monet ovatkin jo omaksuneet. Minun tarpeeton on sinun tarpeellinen. Näin vähennämme turhaa ostamista, kertakäyttökulutusta. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. Hyvistä teoista ja asenteista tulee hyvä mieli ja rutinoitunut tapa, uusi tulevaisuus.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy