Kirjoittaja: Matti Torvinen

Nykyisessä, Mauri Pekkarisen ministerikaudella luodussa kaivoslaissa on Suomen mentävä aukko. Tuossa kaivoslaissa on monta perustavanlaatuista virhettä. Näiden virheiden vuoksi hyöty uusiutumattomista luonnonvaroistamme valuu ulkomaisten kaivosyhtiöiden taskuun. Nyt on edessä muutosten aika. Suomen ei pidä enää tyytyä vain välillisiin hyötyihin, vaan kaivostoiminnan aidot tuotot pitää jakaa oikeudenmukaisemmin, meille suomalaisille se joka meille kuuluu.

Maassamme noudatetaan edelleen 1700-luvun menetelmää. Se joka ehtii paikalle ensin, hän on isäntä maaperän malmivaroille. Tämä ei voi jatkua tällä tavalla, aivan ensimmäiseksi tulee uudistaa valtausjärjestelmä.

Muualla maailmassa on omaksuttu käytäntö, jossa kaivoslain lähtökohta on, että valtio omistaa esiintymät. Näitä esiintymiä valtio myy ja antaa korvausta vastaan luvan hyödyntää, yhteisiä luonnonvaroja. Näin on verrokkimaissamme, mutta Suomessa noudatetaan vieläkin tätä ikiaikaista ”ensimmäinen löytäjä saa pitää” -periaatetta. Kuka vain voi tulla kaivelemaan maitamme ja ottaa löytyvien malmien hyödyt omaan taskuunsa.

Mistä on sitten kysymys? Suomessa maanomistaja saa louhintakorvausta 50 euroa hehtaarilta sekä vuosittain 0,15 prosenttia hyödynnetyn malmin arvosta. Kaivosyhtiö voi luikerrella tästä korvauksesta eroon hankkimalla maat omistukseensa. Muualla maailmassa kaivosyhtiöt maksavat yleisesti rojalteja eli käyttöoikeuskorvauksia.

Kehittyneissä rojaltijärjestelmissä korvaukset on tyypillisesti sidottu malmien arvoon tai niistä saatuihin tuottoihin. Tämä rojalti voi olla esimerkiksi viisi prosenttia malmin nettotuotosta. Monissa maissa on päädytty rojalteihin, kaivosveroon tai näiden yhdistelmään, mikä hillitsee myös kaivosyhtiöiden verovälttelyä. Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa. Suomi siis luovuttaa luonnonvaransa liian halvalla, käytännössä ilmaiseksi kasvottomille kaivosyhtiöille.

Sinisten mielestä suomalaisten hyötyä kaivostoiminnasta tulee lisätä ottamalla käyttöön kohtuullinen rojalti eli käyttöoikeuskorvaus, joka jaettaisiin valtion, paikallisyhteisön ja maanomistajan kesken. Lisäksi verotusta tulisi uudistaa verovälttelyn vähentämiseksi.

Talvivaaran kaivos jätti jälkeensä valtavan ympäristötuhon, jonka lasku kaatuu veronmaksajien niskaan. Tämä ei saa toistua. Mahdollisten ympäristövahinkojen sekä kaivoksen sulkemisen ja jälkihoidon kulut kuuluvat kokonaisuudessaan kaivosyhtiön maksettavaksi. Nykyinen vastuujärjestely on puutteellinen. Jatkossa tarvittavat varat tulisi kerätä etukäteen rahastoon, josta ne otetaan käyttöön mahdollisten ympäristövahinkojen korjaamiseksi.

Meidän tulee varmistaa, että seuraavalla hallituskaudella Suomi nousee kaivostoiminnan osalta banaanivaltiosta kestävän kehityksen kaivosmaaksi.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy