Kirjoittaja: Maria Raappana

Sanotaan, että suomalaiset ovat melankolinen kansa, tottelevainen ja pelokas. Jos suomalaista moititaan, ottaa se oitis syyt niskoilleen. Se ei nouse barrikaadille puolustamaan itseään.

Suomalainen on ohjeistettu, niinpä se tekee mutisematta mitä käsketään ja yrittää viimeiseen asti välttää virheitä. Mutta kun virhe syntyy, niin syytökset tehdään joukkovoimalla ja mielummin julkisella nöyryytyksellä.

Koskaan ei tutkita virheen syytä, koska suomalainen ei ole ruotsalainen. Suomalainen syyttää mieluummin muita virheistään kuin tunnustaa omansa. Vain virheiden kauttaa oppii, sanoo suomalainen ja tekee toisin.

Suomalainen pelkää aina jotakuta. Pelkää, ettei tule nolatuksi, pelkää tuntemattomassa paikassa, uuden edessä ja niin edelleen.

Hiljainen, nöyrä suomalainen on paras suomalainen, koska hän ei ole este niille, jotka tahtovat sanoa viimeisen sanan.

Suomalainen ottaa mielellään vallan, jos sitä tarjotaan. Suomalainen rakastaa valtaa, sillä se haluaa hallita muita. Valta luo näkyvyyttä ja kohottaa itsetuntoa.

Vaikka tila voisi olla täynnä iloa, niin suomalainen loihtii siitä ilottoman. Kertoo toisten virheistä, jolloin saa itsensä näyttämään virheettömältä. Suomalainen ei kiitä, ei keskustele, vaan moittii, arvostelee ja eristää. 

Puhutaan että suomalainen on rehellinen, että rehellisyys maan perii, mutta ajatus on hallintapsykologiaa, ei todellisuutta.

Suomalaisen ahdasmielisyys on myrkkyä elimistölle. Ainut tie pois kaikesta painolastista on erota oravanpyörästä tai muuttaa Ruotsiin.

Maailma kiirii eteenpäin ääntä nopeammin, vaikka olisi jo aika hidastaa. Aika on kuitenkin rajallista myös suomalaiselle. Aika, joka on aina ollut kaikille sama ja päämäärä tuntematon.

Raha on tullut ihmisyyden tilalle, mutta pelimiehille ja -naisille se antaa turvattomassa maailmassa valtaa ja riippumattomuuden tunteen. Paremmat lääkkeet ja hoidon, valkoisemmat hampaat ja ikuisen nuoruuden kasvolihaksille.

Iloa suomalaisilla ei enää ole. Tulevaisuuskin on vain harvojen käsissä, joita johtaa ääretön itsekkyys, näköalattomuus ja ahneus.

Missä suomalainen teki virheen? Virhe tuli siinä kun suomalainen jäi asumaan Suomeen, peräkylän perimmäiseen nurkkaan, pimeään ja kylmään, vaikka olisi voinut valita Ruotsin.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy