Kirjoittaja: Markus Mustajärvi

Ruotsin parlamenttivaalien tuloksia seurattiin Suomessakin poikkeuksellisen tarkasti. Perinteisen valtapuolueen sosiaalidemokraattien horjuva asema ja ruotsidemokraattien rynnistys olivat etukäteen kiinnostavimmat tekijät. Sosiaalidemokraattien tappio ei ollut niin raju kuin pääministeripuolueessa pelättiin, eikä ruotsidemokraatit kyennyt ulosmittamaan kaikkea mielipidemittausten ennustamaa potentiaalia.

Vaalikampanja käytiin kireissä, osin jopa vihamielisissä tunnelmissa. Kansankodin perusta järkkyy ja poliittinen epävakaus lisääntyy. Ruotsalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin jarru, joka estää vieläkin suuremmat muutokset puolueiden voimasuhteissa. Korkea äänestysprosentti tarkoittaa, ettei nukkuvista äänestäjistä löydy niin suurta muutosvoimaa kuin esimerkiksi Suomessa. Puoluettaan vaihtaneiden äänestyskäyttäytyminen vaikutti tulokseen enemmän. Ruotsidemokraatit, vaalivoitostaan huolimatta, ovat vasta kolmanneksi suurin puolue.

Ruotsin vaalitulos johtanee vaikeisiin hallitusneuvotteluihin. Aikoinaan Carl Bildtin luotsaamat moderaatit kieltäytyivät yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa. Sunnuntaisen vaalituloksen jälkeen voivat nämäkin puolueet lähentyä toisiaan. Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson kuittaili jo vaali-iltana moderaattien suuntaan, että kuinka aiotte kaataa Stefan Lövfenin hallituksen?

Sosiaalidemokraattien liittolainen ympäristöpuolue säilyi nippanappa valtiopäivillä. Paljon paremmin menestynyt vasemmistopuolue tuskin kelpaa vieläkään hallituskumppaniksi. Edellisiin vaaleihin verrattuna tosiasiallisia voittajia olivat ruotsidemokraatit, vasemmistopuolue, kristillisdemokraatit, keskusta ja liberaalit.

Heijastuvatko Ruotsin vaalit ensi kevään eduskuntavaaleihin Suomessa? Varmaan kaikuja kuuluu, mutta ennustajaksi ei kannata ryhtyä. Puoluekannatusarvioiden tekeminen Ruotsin vaalituloksen perusteella on vaikeaa, mutta joitain viitteitä ratkaisevista aiheista löytynee.

Maahanmuutto pysyy Suomessakin keskeisenä teemana. Perussuomalaiset pyrkivät nostamaan maahanmuuton seuraukset esille entistä kärkevämmin. Mutta pitäisi puuttua myös juurisyihin: ilmastomuutokseen, nälänhätään ja kansainvälisiin kriiseihin. Kuinka puuttua ongelmiin pakolaisuuden lähtömaissa, jos mekin vähennämme koko ajan siviilikriisinhallintaa ja kehitysapua?

Sairaalapuolue menestyi Haaparannalla hyvin. Nouseeko sotemyllerrys Suomessa keskeisimmäksi vaaliteemaksi? Onhan ainakin Ruotsin vasemmisto varoitellut suomalaisia tekemästä samoja virheitä kuin länsinaapurissa. Mutta eipä pääministeri Sipilä halunnut ottaa oppia Ruotsin taksiuudistuksestakaan.

Löytyy ainakin yksi asia, josta me voisimme ja pitäisikin ottaa oppia lännestä: Ruotsin parlamenttivaalien äänestysaktiivisuus.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy