Kirjoittaja: Johanna Ojala-Niemeä

Juhannuksen alla eduskunta hyväksyi uuden varhaiskasvatuslain. Siinä oli hyviä elementtejä kuten se, että ensimmäistä kertaa pyritään kiusaamisen kitkemiseen lain tasolla. Henkilöstön koulutustasoa nostetaan, mikä on myös hyvä asia. 

Harmillista puolestaan oli se, että eri ammattiryhmät asetettiin vastakkain. Uudistus olisi pitänyt toteuttaa siten, että kaikkien henkilöstöryhmien asema olisi huomioitu tasapuolisesti.

Kokonaisuudessaan lain sisältö oli kuitenkin pettymys ja kunnianhimon tasossa jäi toivomisen varaa. Lain keskeinen puute on se, että siinä ei korjata niitä heikennyksiä, mitä varhaiskasvatukseen on tehty tällä vaalikaudella. Näitä ovat subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen vanhempien työmarkkina-aseman perusteella ja ryhmäkokojen kasvattaminen.

Laissa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja yli kolmivuotiaiden ryhmäkokojen kasvattaminen sotii kuitenkin räikeästi tätä periaatetta vastaan. Uudessa laissa nämä heikennykset olisi tullut kumota.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on johtanut siihen, että lapset eivät ole enää yhdenvertaisessa asemassa, vaan kuntakohtaiset ratkaisut eroavat toisistaan. 

Kaikilla lapsilla ei ole enää yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Säästöt ovat johtaneet siihen, että lapsiryhmien suuruus vaihtelee hyvin paljon asuinpaikasta riippuen. Lasten eriarvoisuus on kasvanut riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.

Selvityksessä varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista todetaan, että kunnat ovat käyttäneet vuoden 2016 lainsäädännön muutoksiin liittyen itsehallintoon perustuvaa oikeuttaan ja ratkaisseet kysymykset eri tavoin.

Osassa kuntia ja päiväkoteja lapsiryhmien kokoonpanot ovat moninaisia, ryhmissä esiintyy lasten vaihtuvuutta ja lasten määrä ryhmissä on kasvanut. 

Työntekijöiden ja vanhempien keskuudessa näitä muutoksia arvioitiin kriittisesti. Työntekijöiden mukaan heidän mahdollisuutensa lasten yksilölliseen huomioimiseen olivat vähentyneet. Myös levottomuus, melu, tilojen ahtaus ja vaaratilanteet ovat lisääntyneet. Vanhemmat kritisoivat muutosten heikentäneen lasten tasavertaisuutta ja vertaissuhteiden pysyvyyttä.

Lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus, jonka tulee olla tasalaatuista kunnasta tai varhaiskasvatuspaikasta riippumatta. Sosialidemokraatit haluavat, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen peruutetaan ja ryhmäkoot palautetaan takaisin vähintään nykyistä edeltävään tasoon. Lapsille tulee taata tarpeen mukaista erityistukea samaan tapaan kuin perusopetuksessa.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy