Kirjoittaja: Maria Raappana

Tänä päivänä huono johtamistaito puhuttaa. Siitä kirjoitetaan paljon eri medioissa. 

Tässä jutussani käsittelen kuitenkin hyvää johtamistaitoa.

Sana johtajuus on suomalaisessa kulttuurissa aina nostanut henkilön hierarkian ylätasolle. Se on pelolla johtamista, joka perustuu pitkälti jo antiikin roomalaisilta periytyvään ”hajoita ja hallitse” -taktiikkaan. Pelolla hallitussa työpaikassa ei ole pysyvyyden tunnetta. 

Terveessä, avoimessa työkulttuurissa puolestaan vallitsee keskinäinen luottamus. 

Jotkut yritysjohtajat ovatkin ottaneet työntekijät osaksi menestystarinaansa. Työntekijöille on tarjottu osa-omistajuutta, joka innostaa ja kasvattaa me-henkeä.

Hyvään johtajuuteen kuuluu ensisijaisesti kuuntelijan rooli. Johtaja kannustaa, motivoi, ratkoo ongelmat ja on tasapuolinen. Se on hänen tehtävänsä.

Hyvään johtajuuteen kuuluu myös kunnioittava käyttäytyminen. Hän ei erottele työntekijöitä vahvoihin eikä heikkoihin persooniin, vaan erilaisia vahvuuksia omaaviin.

Koskaan hän ei korota ääntään, vaikka tilanne olisi kuinka haastava. Hän ei tarvitse pönkittäjää vierelleen, koska hallitsee itse tilanteet kuin tilanteet. Itsensä johtamisen taidon ylläpito onkin yksi tärkeimmistä johtajan taidoista.

Hyvä johtaja on kiinnostunut jokaisesta työntekijästä yksilötasolla. Häntä on helppo lähestyä, hän on avoin, luotettava, katsoo silmiin ja kuuntelee. Rauhallisella käyttäytymisellään hän pystyy keskustelemaan hankalissakin tilanteissa.

Hänellä on ongelmanratkaisukykyä. Hän välittää ja huolehtii, että työnteko on joustavaa. Hän muistaa myös kiittää työntekijöitään.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin, palvelevaa johtajuutta tutkineen Jari Hakasen määrittelee johtajan ominaisuuksia näin:

”Palveleva johtaja osoittaa arvostavansa työntekijää. Hän on kiinnostunut siitä, mitä toinen tekee ja tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa.”

”Palveleva johtaja on aito ja riittävästi läsnä. Silloin kun hän kohtaa työntekijöitä, hän on fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti läsnä. Palveleva johtaminen pitää sisällään kunnian antamista muille, rohkaisua, valtuuttamista ja vastuuttamista.”

Niin, ja nöyryyttä. Hakasen mukaan johtajan nöyryys tarkoittaa, ettei hän kuvittele tietävänsä kaikkea. Sen sijaan hän pystyy iloitsemaan oman väen taitavuudesta, kykenee oppimaan kritiikistä eikä kanna kaunaa.

”Kuulostaa isoilta ja tavoittamattomilta asioilta, mutta paljolti kyse on perusihmissuhdetaidoista, joista on hyötyä kaikessa elämässä”, Hakanen toteaa.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?