Kirjoittaja: Heikki Autto

Suomen taloudessa eletään kriisin jälkeistä kasvupyrähdystä. Ennuste toisensa jälkeen povaa kansantaloudelle nopeampaa kasvua. Hyvä niin, sillä umpeen kurottavaa riittää.

Lähiaikojen tärkein kysymys on, onnistutaanko kasvupyrähdyksen aikana taittamaan valtion velkaantuminen ja turvaamaan Suomen kilpailukyky pitkäjänteisesti. Kysymys on talouspolitiikan suunnasta: jättääkö punavihreä hallitus hetkellisen kasvun huumassa talouden välttämättömät uudistukset tekemättä ja ajaako se Suomen ylivelkaantumisen tielle?

Suomi on perinteisesti ollut maa, joka aina maksaa velkansa. Siksi vasemmistohallituksen hurja velanotto tuntuu uhkaavalta. Euroopassa olemme nähneet varoittavia esimerkkejä maista, joissa on käyty koluamassa läpi ylivelkaantumiseen johtaneen tien päässä odottaneet raskaat veronkorotukset, eläkkeiden leikkaukset ja palveluiden rapistuminen. Sellaista kehitystä emme halua Suomessa maistaa – emme vaikka sitä tarjoiltaisiin millaiselta hopealautaselta.

Akuutissa kriisissä valtion tulee kansantalouden vahvimpana toimijana ottaa vastaan kovin isku. Pandemia-aikana Suomen valtio velkaantui ennennäkemättömällä tavalla lyhyessä ajassa 30 miljardia euroa. Nyt kun talouden pyörät pyörivät jälleen vinhaa vauhtia, on kuitenkin välttämätöntä palata takaisin menokehyksiin ja ryhtyä ripeästi talouden pitkän ajan kestävyyttä vahvistaviin uudistuksiin.

Menokehyksiin palaaminen ei vielä itsessään tarkoita velkaantumisen pysäyttämistä. Ei lähimainkaan. Mutta se olisi edes jonkinlainen osoitus, että hallitus ottaa tehtävänsä tosissaan.

Menokehys on ollut aiemmin toimiva työkalu, jolla hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ja suomalaisia veronmaksajia on suojeltu kulloistenkin hallitusten tuhlailevalta rahankäytöltä. Menokehyksen avulla poliitikkojen on ollut pakko tehdä valintoja ja karsia jostain vähemmän tärkeästä, jos uusia tärkeämpänä pidettyjä menoja on ilmennyt suunniteltua enemmän.

Nyt hallitus on käytännössä romuttanut kehysmenettelyn ja vastoin kaikkia talousoppeja kiihdyttämässä valtion velkaantumista nopean talouskasvun olosuhteissa. On vaikea käsittää, miksi keskellä korkeasuhdannetta lapioidaan uutta velkaa miljarditolkulla tulevien sukupolvien kontolle.

Menokehykseen palaamisen vaatimisen lisäksi Kokoomus on esittänyt – ja tulee jatkossakin esittämään – hallituksen käyttöön talous- ja työllisyyspolitiikan keinoja, joilla hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävät perusrakenteet pidetään kunnossa.

Vain investointien vauhdittamisen ja tuottavan työn lisäämisen kautta turvataan kaikki se, mitä hyvinvointiyhteiskuntana ymmärrämme. Kestävä taloudenpito on itse asiassa tärkeintä huolenpitoa hyvinvointiyhteiskunnasta, koska jokainen varmasti ymmärtää, ettei loputtomiin voida elää velaksi.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?