Kirjoittaja: Juhani Salmi

Vanha viisaus, jonka mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, on Suomessa usein ymmärretty pelkäksi vitsiksi ellei peräti kömpelöksi lapsukseksi. Näin siksi, että aforismi tuli meillä tunnetuksi moninkertaisen ulkoministerin Ahti Karjalaisen lausumana.

Koska Karjalainen oli Neuvostoliittoa mielis-televä maalaisliittolainen juoppo, silloinen sinipunahenkinen valtamedia antoi ymmärtää Karjalaisen käyttäneen sanontaa pöljyyttään.

On helppo kuvitella, kuinka sofistikoidun kryptisiltä samat sanat olisivat kuulostaneet, jos ne olisi lausunut vaikkapa charmantti median ja kansan suosikki Mauno Koivisto.

Mitä me tästä opimme? Ainakin sen, että julkisuudessa lausuttujen sanojen merkitys määräytyy sanojan, ei sanojen mukaan. Nykypäivään sovellettuna: lausuu Jussi Halla-aho kuinka syvällisen viisauden tahansa, hän puhuu vihreiden mielestä pelkkää potaskaa, ja sama pätee kääntäen siihen, miten perussuomalaiset reagoivat vaikkapa Pekka Haaviston puheenvuoroihin.

Mutta mitä pitäisi ajatella itse sanonnasta, josta lähdin liikkeelle ja jonka keksijänä pidetään joko muinaisia kiinalaisia, ennustaja Nostradamusta tai fyysikko Niels Bohria? Eikö lauseeseen sisälly joka tapauksessa truismi – itsestäänselvyys, joka tekee siitä vääjäämättä vitsin?

Osittain kyllä. Paitsi että kielellä leikittelyllä voi olla muitakin tehtäviä kuin huvittaa lukijaa. Sillä alleviivataan, osoitetaan paradokseja, joskus myös ammutaan ilkeitä piikkejä.

Kun puhutaan ennustamisen, erityisesti tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta, painotetaan edessä olevan arvaamattomuutta mutta myös rinnastetaan ennustamiseen arviot, joita tehdään menneisyydestä ja nykyisyydestä.

Historia ymmärretään usein tapahtumasarjaksi, jota määrittävät syyn ja seurauksen rautaiset lait. Esimerkiksi Hegel, Marx ja Toynbee ovat muodostaneet omia teorioitaan historian liikevoimista.

Tällä vuosisadalla on ihmisen historiaa hyvin laajasta perspektiivistä tarkastellut erityisesti Yuval Noah Harari. Vaikka hän ei väitä omaavansa ennustajanlahjoja, hän etsii teräväkatseisesti megatrendejä, joista on merkkejä ilmassa, ja yrittää kurottaa katsettaan myös tulevaisuuteen.

Nassim Nicholas Taleb puolestaan viittaa lanseeraamallaan käsitteellä ”musta joutsen”, arvaamattomiin tekijöihin, jotka saattavat mullistaa entiset teoriat täysin.

Taleb ja Harari eivät ole ainoita, jotka yrittävät ymmärtää maailman menon isoja kaaria. Netin blogeja ja keskustelupalstoja selaileva havaitsee, että erityisesti USA:n tapahtumat ja Covid-19 ovat innostaneet myös suuren joukon amatöörejä kehittelemään teorioita siitä, mistä aikamme kuohunnassa on perimmältään kysymys.

Minun kristallipalloni kertoo, että heidän määränsä tulee jatkossa yhä lisääntymään, mutta laadun suhteen jää edelleen toivomisen varaa.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?