Kirjoittaja: Marja Tuominen

Jostakin on kirjahyllyymme kulkeutunut Nuorten kotitalouskirja vuodelta 1971, kuudes painos. Yllätyin, kun selasin teosta ja lueskelin, mitä puoli vuosisataa sitten opetettiin. Asiat ovat aika ajankohtaisia tänään. Nuorille opetettiin säästämistä, järkevää ostosten tekoa ja energian käyttöä. Juuri sellaisia aiheita, joita painotetaan tällä hetkellä.

”Tyydytään yksinkertaiseen ruokaan, sillä halpa ruoka ei suinkaan ole huonoa ruokaa. Ruoantähteet otetaan mahdollisimman tarkkaan talteen, säilytetään huolellisesti ja käytetään.

Ruoka- ja keittoastiat tyhjennetään mahdollisimman tarkoin.”

Näin opastaa oppikirja nuoria. Nyt puhutaan yhä enemmän siitä, miten ruokaa menee haaskuun ja mietitään keinoja vähentää hävikkiä. Tuohon aikaan ohjattiin raaputtamaan voi ja margariini tarkoin veitsellä käärepaperista. Rasioista ei ollut vielä tietoakaan.

Myös ostoksille menijälle riittää ohjeita:

”Yksinkertaiset, hyvästä kankaasta valmistetut vaatteet, joissa on ”ajaton” kuosi, tulevat halvimmiksi. Erikoisuuksiin on suhtauduttava varovasti, ne ovat vain yhden käyttökauden pukuja.”

”Hyvä tavara maksaa aina hintansa”. Kirja antaa runsaasti evästystä vaatteiden ja jalkineiden hoidosta, jolla niitten ikää voi jatkaa. Niitä pitää suojella koilta, lialta ja pölyltä sekä tuulettaa, korjata ja puhdistaa. Kunhan sitten muistaa, että missä voi sulaa, siellä nahka palaa. Kuulun itse sukanparsijasukupolveen, joten olen jotakin tuosta sisäistänyt nuoruudessa.

Opastus ulottuu myös energian käyttöön: Keittoastioissa pitää olla aina kansi päällä kiehuessa, valot on sammutettava, jos huoneessa ei oleskella ja tippuva vesihana on korjattava heti. Nämäkin ohjeet pätevät tänä päivänä.

Miten sitten suhtautua ohjeeseen nro 17: ”Jokainen puhelu maksaa, erikoisen kalliita ovat ulkolinjapuhelut, kirje tulee halvemmaksi.” Ei taida enää pitää paikkaansa, mutta omasta kokemuksesta suosittelen kirjeen lähettämistä. Niitä on aina hauska saada.

Melkoisen eko-oppaan on kouluhallitus hyväksynyt viisikymmentä vuotta sitten. Säästämisen ohessa se painottaa turhan tavaran välttämistä. Kuuntelin juuri radiosta ohjelman, miten päästä eroon tavaroista. Kuuri kestää kuukauden: ensimmäisenä päivänä luovutaan yhdestä tavarasta, toisena kahdesta ja niin edelleen. Kaiken kaikkiaan omaisuus vähenee kuukaudessa runsaalla neljälläsadalla tavaralla. Tavarat viedään kierrätykseen tai kirpputoreille tai lahjoitetaan tarvitseville.

Siinäpä on miettimistä, mistä vähentämisen aloittaa. Hyvää alkanutta vuotta 2021! 

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?