Kirjoittaja: Marja Tuominen

Kalajoki, Raahe, Ii, Simo, Pori, Kristiinankaupunki, Närpiö, Suomussalmi ja Tornio. Mikä näitä paikannimiä yhdistää? Arvasitko oikein? Tuulivoimalat kehräävät sähköä varsinkin Suomen länsirannikolle. Viime vuonna eniten myllyjä rakennettiin Närpiöön, joka tunnetaan kurkuista ja tomaateista. Kaiketi paikalliset kasvihuoneyrittäjät ovat siirtymässä tuulivoiman käyttöön.

Mitä mieltä olet tuulivoimasta, on viime aikoina monesti kysytty. Periaatteessa suhtaudun myönteisesti. Tuulesta saatava energia on puhdasta ja uusiutuvaa. Sillä voidaan korvata öljyn ja kivihiilen käyttöä. Kaiken lisäksi minusta tuulimyllyt ovat kauniita. Niissä on jotain tenhoavaa, kun ne kohoavat metsän keskeltä kuin suuret linnut.

Ne ovat oman aikansa rakennuksia kuten vanhat puiset tuulimyllyt, joita käytettiin viljan jauhamiseen ja päreitten tekoon. Ihminen on aina tehnyt rakenteita: kirkontorneja, tehtaanpiippuja, radiomastoja, hyppyrimäkiä ja monia muita kauas näkyviä torneja. 

Eri asia on sitten, mihin maisemaan myllyt sopivat ja mihin eivät. Tuskin kukaan meistä haluaa näitä rakenteita kansallispuistoihin tai -maisemiin.

En ymmärrä sitä, että tuulipuistoja halutaan rakentaa tuntureille. Eikö sähköä pitäisi tuottaa lähellä kuluttajia? Kun puisto viedään kauas, sähköenergia pitää tuoda sieltä sinne, missä sitä tarvitaan. Sähkönsiirto maksaa, kuten ostajina olette huomanneet. Ja matkalla osa sähköstä menee kuitenkin harakoille.

Kuntia houkutellaan kiinteistöverotuloilla, maanvuokrilla ja rakennusajan työpaikoilla ottamaan alueelleen tuulipuistoja. Myllyt tuovat toki tuloja. Ne voidaan purkaa ja metsä kasvaa paikalle uudelleen. Näin ei kaikissa tapauksissa käy – ajatellaan vaikka kaivoksia. 

Tuntuu siltä, että tuulivoimaloita on kehitetty vain tehon suhteen ja sijoitettu vain tuijottaen tuulikarttoja. Kaipaan lisää selvityksiä siitä, miten estetään lintukuolemat: siipien muotoa, väriä tai muuta muuttamalla. Kenties myllyt voisivat tunnistaa lentävät parvet ja lähettää varoitusääniä. 

Minua kiusaa se, että pyrittäessä eroon fossiilista polttoaineista (öljy ja kivihiili) vaihtoehtona näyttää olevan sähkönkäytön lisääminen. Ei tämän päivän sähköauto ole mikään ekoteko: sen valmistus sitoo energiaa ja neitseellisiä raaka-aineita. Kaipaan puhetta säästöstä, koska maapallon luonnonvarat ovat todella rajalliset. 

Tuulisähköbisnes on koko ajan kansainvälistynyt. Suurten yritysten päätavoite on mahdollisimman suuren voiton tuottaminen omistajilleen. Tuulen voimalla. 

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy