Kirjoittaja: Markus Mustajärvi

Koronan vastaisessa taistelussa on nähty jo monta vaihetta. Keväällä otettiin käyttöön kovia rajoituksia niin kulkemiseen kuin elinkeinonharjoittamiseenkin. Rajoitukset otettiin käyttöön valtakunnallisina Uudenmaan kulkemisrajoitusta lukuun ottamatta. 

Rajoitukset ja kansalaisten kriisitietoisuus auttoivat, sillä Suomessa korona on saatu hallintaan monta muuta maata paremmin. Myös kansantalous on kestänyt EU-maista parhaiten, vaikka sen suhteen on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä tulevaa ajatellen. Suomen kansantalous ja elinkeinorakenne ovat niin omanlaisiaan, että loppulaskun näkee vasta myöhemmin. 

Jo keväällä lappilaiset kansanedustajat, niin hallitus- kuin oppositiopuolueista, viestivät ministereille ja virkamiehille, että alueelliset näkökohdat tulee ottaa huomioon. Tornionlaakson tilanne ja historia ei välttämättä avautunut kaikille valmistelijoille ja päättäjille. 

Kahden valtion kansalaisten elämä ilman rajaa on ollut luontainen osa arkipäivän elämää länsirajan ihmisille jo pitkään. Siksi rajoitukset koetaan erityisen araksi ja tunneherkäksi asiaksi. Ruotsin puolellakin koronatilanne on vaihdellut alueellisesti hyvin paljon. Esimerkiksi Haaparannalla koronatapauksia on ollut vähemmän kuin Torniossa. 

Hallitus otti askelen oikeaan suuntaan, kun se otti käyttöön rajayhteisön käsitteen. Se ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä raja joudutaan vetämään aina jonnekin ja osa kansalaisista suljetaan ulkopuolelle. Kovaa kritiikkiä esitetään länsirajalta, mutta myös pohjoisimmasta Lapista Norjan rajaseuduilta. Kieltämättä nyt tehdyt alueelliset rajaukset ovat vaikuttavat vähintäänkin oudoilta. 

Lapin kansanedustajat vierailivat yhdessä Keminmaalla, Torniossa ja Kemissä reilu viikko sitten. Viime lauantaina osallistuin Torniossa Työmiehen lauantai -tapahtumaan. Kummallakin vierailukerralla rajaan liittyvät viranomaisohjeet, tehdyt päätökset ja niiden vaikutukset nousivat vahvasti esille. 

Koronan aikana päättäjiin kohdistuu ankara paine. Päätösten valmisteluun ja niiden sisällön muotoiluun ei aina jää paljon aikaa. Mutta hyvään päätöksentekoon kuuluu, että niitä ihmisiä, joita päätökset koskevat, kuullaan asianmukaisesti. Se pätee normaalioloissa, mutta myös kriisiaikoina. 

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy