Kirjoittaja: Johanna Ojala-Niemelä

Vuosi 2020 jää muistiimme poikkeuksellisena koronavuotena, jolloin Suomi käytännössä suljettiin. Maaliskuussa Suomessa julistettiin poikkeusolot ja valmiuslaki aktivoitiin käyttöön ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Tämä tiesi valtavasti lainsäädäntötyötä eduskunnalle. Hallituksen rajoitustoimet ovat purreet ja koronan leviäminen on saatu Suomessa lähes pysäytettyä. Maailmalla tartuntaennätyksiä rikotaan lähes päivittäin. 

Rajoitustoimenpiteet ovat vaatineet kansalaisilta pitkämielisyyttä, kun perusoikeuksia on rajoitettu. Kiitos kuuluu kansalaisille, jotka ovat välttäneet lähikontakteja. Hallitus on saanut aikaa valmistautua mahdollista toista aaltoa varten.

Johtamani perustuslakivaliokunta on ollut valmiuslainsäädännön säätämisen keskiössä. Juhannukseen mennessä se oli käsitellyt yhteensä 38 mietintöä ja lausuntoa. Eduskunnan ranking-listassa pidämme työmäärän osalta kärkisijaa.

Heinäkuussa kutsu kävi päättämään elpymisvälineestä, jonka tarkoituksena on saada Euroopan maiden talouden rattaat pyörimään. 750 miljardin euron paketti sisältää 390 mrd euroa avustuksia ja 360 mrd euroa jäsenmaiden haettavaksi tulevia lainoja. Myös Suomi on vientivetoisena kansakuntana riippuvainen siitä, miten Euroopalla taloudellisesti pyyhkii. Eduskunta pääsee syksyllä asiaa koskevaan kansalliseen päätöksentekoon. 

Vaaleissa lupasimme toteuttaa kolme keskeistä tavoitetta: sote-uudistuksen, oppivelvollisuusiän pidentämisen ja hoitajamitoituksen. Ikääntyvät suomalaiset ansaitsevat vanheta ihmisarvoisella tavalla. Siksi eduskunnassa hyväksyttiin kesäkuussa vanhuspalveluihin sitova henkilöstömitoitus, joka astuu voimaan porrastetusti huhtikuuhun 2023 mennessä.

Henkilöstömitoituksessa otetaan huomioon välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Välillistä työtä varten on varattava erillinen resurssi. Vanhuspalvelulakiin lisätään myös säännös palvelutarpeen arvioinnissa käytettävästä kansallisesta seuranta- ja arviointijärjestelmästä (RAI). Laki vahvistaa iäkkäiden ihmisten perusoikeuksia.

Myös hallituksen esitys sote-uudistuksesta on saatu lausuntokierrokselle. On välttämätöntä, että palvelut siirtyvät kunnilta laajemmille harteille. Näin voimme tulevaisuudessa turvata sote-palvelut kattavasti koko maassa. Tämä vahvistaa palveluiden saatavuutta ja tasa-arvoa.

Uusien sote-maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2023 alusta. Olen jäsenenä parlamentaarisessa työryhmässä, joka pohtii maakuntaverotuksen toteuttamista. Selvitämme, miten voitaisiin säätää maakunnallisesta verotuksesta siten, ettei kokonaisveroaste nouse. Työ kestää vuoden loppuun. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on myös etenemässä ja odotamme esitystä eduskuntaan syksyllä.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy