Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Yksi Kreikan seitsemästä viisaasta miehestä, Thales kirjoitti noin 600 eKr. ”ole kaikessa kohtuullinen”. Oma kansanviisautemme kehoittaa siihen samoin sanoin.

Erityisesti vanhat kirkkokunnat eli roomalaiskatolinen ja ortodoksinen maailma elävät parhaillaan paaston aikaa. On hyvä luopua hetkeksi itselle turhan tärkeäksi käyneestä, mitä se kulloinkin onkaan. Muslimeilla Ramadan on pitkälti kehoitus samaan, huomion kiinnittämiseen elämän tärkeimpiin asioihin.

Veikkaus Oy peräänkuuluttaa kohtuutta pelaamiseen, Alko puolestaan alkoholin käyttöön. Ennen vanhaan kansalaisia opastettiin säästämään sähköä, mutta niistä ajoista on hyvin kauan.

Asuimme muutamia vuosia sitten pikkuruisessa mökissä, jossa oli 1930-luvulla elänyt nelilapsinen perhe. Kaiken turhan roinan keskellä harmitellessamme vähäisiä säilytystiloja mieleemme nousi mieheni kanssa usein, kuinka ihmeessä samaan tilaan oli mahtunut kuusi henkeä tavaroineen. Vastaus: todennäköisesti erinomaisesti. Tavarahelvetti on nykyajan lahja länsimaiselle ihmiselle.

Silmiini sattui ihana virke. Arvelin sen olevan otteen kotimaisesta nykykirjallisuudesta. ”Katsellessaan myytävinä olevia tavaroita hän ajatteli usein: ”Onpa paljon sellaista, mitä minä en tarvitse.” Näin kirjoitti ikituore Sokrates.

Länsimaisen hyvinvoinnin perustellaan rakentuvan taloudellisen kasvun varaan. Tämän väitetään olevan suorastaan luonnonlaki, mitä se ei ihmisen aikaansaamana rakennelmana suinkaan ole. Nyt jopa talous- ja kauppatieteiden sisältäkin nousee vaatimuksia länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän uudistamiseksi. Kapitalismia nykymuodossaan on alettu kritisoida yhä painavammin sanankääntein: tarvitsemme ekologista jälleenrakennusta, degrowth.

Vanhemmat kansalaiset tuntevat termin jälleenrakennus kipeästikin nahoissaan. Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa. Mitään ei saanut heittää pois. 

Sitten tuli halpa energia ja uskonto talouskasvusta, mikä teki elämästämme yltäkylläistä ja nykymuodossaan kohtuutonta. Olemme ähkyssä, kärsimme kaasuvaivoista. 

Heiluri on heilahtamassa takaisin. Edessä on paaston, kohtuullistamisen aika.

Kohtuullisuudessakaan ei sovi sortua kohtuuttomuuksiin. Eräs vanha vaimo suri kuolinvuoteellaan vain sitä, ettei ollut syönyt enemmän mansikkatötteröitä. 

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy