Toimittaja: Minna Siilasvuo

Kuulun siihen ihmisryhmään, jota luonto suojelee alkoholin vaikutuksilta. En ehdi saada lasiani tyhjäksi, kun kohmelo jo kolkuttelee otsalohkoissani, eikä semmoinen riesa ole omiaan houkuttelemaan naista väkevämpien juomien pariin.

Kun tässä taannoin onnistuin saamaan järkyttävän flunssan, eräs ystäväni neuvoi minulle tehokkaaksi mainostamansa lääkkeen, johon kuului yhtenä ainesosana rommi.

Kuinka ollakaan, minulla oli kaapissani korkkaamaton pullo, jonka kaivoin ripeästi esiin. Helppo osuus päättyi siihen.

Yritin avata pullon kaikin keinoin, monenlaisia apuvälineitä käyttäen. Pullo mökötti yrmeänä keittiön pöydällä, eikä suostunut luovuttamaan sisältöään.

Pyysin avuksi mieheni. Hän askaroi pullon parissa puolisen tuntia, yhtä huonoin tuloksin. Päätimme odottaa, että poika tulee kotiin iltavuorosta. Kyllähän nuori mies saa sentään rommipullon auki!

Ei muuten saanut.

Lopulta tempun teki mieheni saksien, puukon ja ties minkä välineiden avulla. Pullosta lorahti hieman nestettä, mutta kitsaasti. Lorahti kumminkin, ja se riitti.

Kun matkustin helmikuussa kesälomalle Espanjaan, en ollut enää sairas, mutta en oikein tervekään. Palelin koko ajan auringosta huolimatta.

Ystävällinen naapuri suositteli minulle, että ostaisin itselleni rommia ja tekisin illalla itselleni lämmittävän totin. Muutaman päivän mietittyäni seurasin neuvoa. Olin varannut itselleni kaikki tykötarpeet: oli rommia, oli hunajaa, oli kaakaota, oli maitoa… mutta en saanut pulloa auki.

Siinä vaiheessa naapuri oli ehtinyt livahtaa Suomeen, ja minä mietin kuumeisesti, mitä teen pulloni kanssa. Korkki ei hievahtanutkaan. Otin joka ilta pullon käteeni ja yritin, mutta turhaan. Korkki pysyi kiinni ja rommi pullossa.

Jos minulla olisi ollut terävä miekka, olisin epäilemättä katkaissut pullon kaulan, vaikka en tiedä, tehdäänkö niin muille kuin sampanjapulloille. Minulla ei kuitenkaan ollut miekkaa, ei terävää eikä sen puoleen tylsääkään.

Lopulta eräs ystävätär toi suomalaisen sähköurakoitsijan kyläilemään. Käytin välittömästi tilaisuutta hyväkseni – ja tovin askaroituaan hän sai pulloni auki!

Loppulomani meni ilman suurempia huolia. Aurinko paistoi eikä minua enää palellut. Rommi jäi kaiken vaivannäön jälkeen juomatta, mutta eikös se ole aika säilyvää?

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy