Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Ajelin viime viikolla työkeikalle, kun suunnaton ilon ja kiitollisuuden pyörre valtasi mielen. Se tuli odottamatta, yllättäen. Sinä hetkenä ymmärsin, kuinka hyvin kaikki on. Raikas tuulahdus kantaa edelleen, useita helteisiä päiviä myöhemmin.

Pikku Prinssi kyseenalaistaa aikuisten maailman absurdeja piirteitä kuten rahan ylivallan ja pinnallisuuden. Onnellisuustutkimus vahvistaa pikku miehen olleen oikeassa.

Onnelliset ihmiset satsaavat itselleen merkityksellisiin kokemuksiin tavarapaljouksien sijaan. Raha ei ole pääroolissa heidän elämässään.

Onnellisuuden taustalla näyttää olevan kyky ohjautua sisältä päin. Ihminen määrittelee itsensä oman arvionsa mukaan. Vanhan ajan kylähullujen maine tulisi puhdistaa!

Kysymys elämän tarkoituksesta on syvyydessään korkealentoista pohdittavaa pienessä arjessamme. ”Toreski on tarpeheksi”, totesi entinen eteläpohjalainen.

Omakohtaisen ja oman kokoisen vastauksen löytäminen kysymykseen on yksi avain onnellisuuden ja merkityksellisyyden lukkoon. Keskitysleiriltä selvinnyt itävaltalainen neurologi ja psykiatri Viktor Frankl loi ihmisten näköalattomuuteen työkaluja kehittämänsä logoterapian avulla.

Helen Keller oli samoilla linjoilla: todellinen onni saavutetaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle. Japanilainen ikigai-ajattelukin todentaa samaa. Sillä tarkoitetaan ”syytä herätä aamulla”. Onnellisuuden etsiminen ja ilmaiseminen on yleismaailmallista.

Sitä voi ilmaista myös värein. Pohjois-Amerikan cherokeet yhdistivät onnellisuuden ja rauhan käsitteen valkoiseen väriin. Myös kristillisessä symboliikassa valkoinen on ilon ja kiitoksen väri.

Onni itsessään on eräänlaista kiitollisuutta kirjoittaa eräs ajattelija. Tiedekin todistaa samaa. Kyky löytää kiitollisuuden aiheita lisää kokemusta hyvästä elämästä.

Kiitollisuus puolestaan linkittyy ihmisen henkiseen kasvuun. Sitä saa harvoin rahalla, vaikka itsehoito-oppaat ovat osa myyvintä kirjallisuutta.

Onnellisuus on monimerkityksellinen asia. Aristoteleen mukaan ”olla onnellinen” tarkoittaa oikeastaan ”elää hyvin”. Palatkaamme siis antiikin hyveisiin; viisauteen, rohkeuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen.

Kaikki tarpeellinen on jo sanottu. Pohdinnat naulaan. Mie hoidan valkoisia lampaitani.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy