Toimittaja: Kari Kaulanen

Vuonna 2014 kerroin tällä samalla palstalla, että jään osa-aikaeläkkeelle. Samalla listasin asioita, joita aioin tehdä, kun töitä on vähemmän. En enää muista kaikkia, mutta sen tiedän sanoa, että suurin osa jäi haaveeksi.

Aioin muun muassa digitoida kaitafilmini. Se on edelleen tekemättä, tosin pääasiassa siksi, että en ole löytänyt siihen sopivaa tekniikkaa. Alan yrityksissä digitointi tulisi kalliiksi, mutta kalliita ovat myös laitteet, joilla sellaista voi tehdä itse. Halvin keino olisi heijastaa filmit valkokaankaalle ja kuvata ne siitä, mutta jälki ei välttämättä ole läheskään paras mahdollinen.

Toinen asia, jonka aioin tehdä, oli romaanin loppuunkirjoittaminen. Sekään ei onnistunut osa-aikaeläkkeeni aikana. Suunnitelma sai kuitenkin vauhtia, kun osallistuin Kalle Päätalo -seuran kirjoittajakurssille. Sieltä saatu palaute ja kannustus auttoivat niin paljon, että kirja valmistui ja julkaisiin viime maaliskuussa.

Sekään ei mennyt ihan suunnitelmieni mukaan, sillä jouduin jakamaan alun perin yhdeksi suunnittelemani kirjan vähintään kahteen osaan. Näin siksi, että se laajeni aiotusta, ja yhden kirjan sivumäärä olisi noussut turhan suureksi.

Olen myös yrittänyt opetella soittamaan haitaria ja varovasti sanoen päässyt hyvään alkuun. Siihen se on kuitenkin jäänyt. Suurin syyllinen tähän on koiramme, joka aloittaa laulamisen heti, kun kuulee ensimmäisen nuotin. Sen laulu on niin äänekästä, että se peittää alleen kaiken muun, myös haitarin äänen. Soita siinä sitten.

Osa-aikaeläkkeeni päättyi, kun tulin oikeaan eläkeikään. Seuraavana päivänä palasin Tornionlaakson Kustannus Oy:n toimitusjohtajaksi kahden vuoden sopimuksella. Määräaika umpeutui syyskuun lopussa, kun täytin 65 vuotta. Nyt olen siis aivan oikea eläkeläinen.

No, ensimmäinen eläkekuukauteni meni tuuratessa Minnaa hänen kesälomallaan. Marraskuun vietän Espanjassa ja yritän kirjoittaa jatkoa esikoisromaanilleni. Tavoitteeni on, että se julkaistaisiin viimeistään ensi syksynä. Kotona odottaa iso työmaa, kun talomme on laitettava sellaiseen kuntoon, että siihen voidaan asentaa putket ja patterit maalämpöä varten.

Myös tekemiäni juttuja tulee silloin tällöin näkymään Meän Tornionlaakson sivuilla, ja ehkä tuuraajaa tarvitaan jatkossakin. Eläkeläisillä riittää tunnetusti kiireitä.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy