Toimittaja: Kaisu Niska

Viime viikolla kävin lupiinintorjuntatalkoissa Tolpinmäessä ja tunnustin siellä talkoiden vetäjälle, että olen vastikään saanut hankittua lupiinin omalle pihalleni. Tunsin oloni hieman syylliseksi ja mietin, saanko pidettyä kasvin tiukasti hallinnassa, niin kuin se täytyy pitää.

Aiheesta juttua kirjoittaessani kävin netissä hakemassa tietoa vieraslajeista yleensä ja kappas vaan – syyllisyyden tunteet vain lisääntyivät.

Muistaakseni viime syksynä Pekanpään jättipalsamin hävitystalkoiden yhteydessä muistelin tällä palstalla sitä, miten Kuusamossa istutin palsamin kasvamaan pihamaalle ja sen rehottaessa täysillä harvensin penkkiä ja kuskasin kasvinjätteet metsikköön. Tosi paha moka!

Nyt sen tiedän, silloin ei ollut asiasta aavistustakaan.

Huomasin kyllä kasvin erittäin elinvoimaiseksi, koskapa sen kitketyt ja kottikärryihin heitetyt varret nostivat öisen vesisateen aikana päänsä virkeästi pystyyn – ja takuuvarmasti jatkoivat elämäänsä siellä metsikössä!

Mutta se oli silloin, nyt on nyt. Nyt vieraslajeista puhutaan ja niitä torjutaan, vaikka esimerkiksi juuri lupiinin monet haluavat kasvamaan pihalleen. Sehän on kaunis kukka.

Siis minullakin on lupiini. Sen lisäksi minulla näkyy olevan kurttulehtiruusu, peräti useampana pensaana. Tosin sen istuttamisesta en voi syyttää itseäni, sillä sen on istuttanut aikoinaan isäni, ja varmastikaan silloin ei puhuttu kurttulehtiruususta vieraslajina.

Mutta! Olen kyllä syyllinen kurtturuusuun edellisessä asuinpaikassani pihasaunan vieressä… Sinne se tuotiin pienen matkan päästä pellon laidalta.

Ihan itse kävin myös tänä kesänä hankkimassa kukkapenkkiin muutamia uusia kasvilajeja. Hankittujen joukossa oli muun muassa jättipoimulehti. Arvatkaas mitä? Sekin on jo nimetty haitalliseksi vieraslajiksi, sillä se on karkaillut pihoilta ja leviää tehokkaasti.

Nykyisellä pihallani kasvaa myös jokin tatar, sen erityislajia en tiedä, mutta tatariksi sen tunnistan. Ja tatar on myös haitalliseksi vieraslajiksi nimetty.

Ikävä kyllä tatarini kasvupaikka on lähellä pihametsikköä, eli paikassa, josta sitä ei ruohonleikkurilla pysty kiertämään. Pitäisikö minun raivauttaa se kokonaan alas vai yrittää siirtää muualle?

Jos onnistun pitämään vieraslajini aisoissa omalla pihallani, olen tyytyväinen.

Aika näyttää.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy