Toimittaja: Minna Siilasvuo

Loppiainen on jo takana, ja tuota pikaa Nuutin päiväkin. Kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että joulu on tältä erää ohi, mutta meidän pirtissämme tönöttää vielä joulukuusi kynttilöineen. Muut koristeet on sentään riisuttu.

Joulukuusen merkitys on omassa elämässäni vähentynyt vuosi vuodelta. Minulla on lapsuudesta hämäriä muistikuvia siitä, kuinka kahlasimme isän kanssa hangessa etsimässä sopivaa kuusta.

Paremmin muistan sen, kuinka epäkäytännöllinen isäni pilasi leipäveitsen veistäessään kuusen tyveä jalkaan sopivaksi. Joku muu olisi ehkä valinnut toisenlaisen työvälineen. Isälle leipäveitsi oli luultavasti ainoa varteenotettava vaihtoehto.

Äiti ripusti kuuseen henkäyksenohuita punaisia lasipalloja – ruotsalaisia, muuten – ja me lapset saimme laittaa muut koristeet mielemme mukaan. Latvatähti ja kynttilät olivat isän hommia. Vuosien saatossa kaikista muista koristeista luovuttiin, vain tähti, kynttilät ja punaiset pallot jäivät.

Aikuisena olisin pärjännyt oikein hyvin ilman kuusta, mutta en siitä huolimatta muista yhtään kuusetonta joulua. Joskus se on ostettu, joskus saatu, toisinaan käyty itse hakemassa.

Yhtenä jouluna mieheni katkaisi kuusen kotipihan pitkäksi venähtäneen kuusiaidan latvasta. Nyt aita on venähtänyt entisestään, eikä latvuksiin enää yllä.

Mieheni on puhunut varmaan toistakymmentä vuotta tekokuusen puolesta, mutta siinä kohdassa olen pannut sinnikkäästi vastaan. Muutama vuosi sitten annoin periksi, ja nykyään meillä on tekokuusi.

Vedän rajan siihen, että en itse puutu joulukuusen esillepanoon enkä koristeluun. Siinä vaiheessa kun mieheni ei enää viitsi ottaa sitä esiin, siirrymme elämässämme lopultakin kuusettomiin jouluihin. En sure sitä etukäteen, tuskin jälkikäteenkään.

Voi tietysti olla, että kun kuusettomuus alkaa häämöttää, innostun lopultakin sen perinteen säilyttämisestä. Kuulin nimittäin joulun aikaan pariskunnasta, joka peittää joulukuusensa koristeineen ja kynttilöineen pyhien jälkeen hupulla ja kantaa sen varastoon.

Sieltä se sitten otetaan seuraavan joulun alla esiin, tyrkätään kynttilöiden pistoke pistorasiaan ja kas: joulu on vähintäänkin viittä vaille valmis! Kieltämättä ajatus kuulostaa niin helpottavalta, että voisin harkita sellaista vaihtoehtoa itsekin.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?