Toimittaja: Minna Siilasvuo

Tällä viikolla vietetään jo yhdeksättä kertaa Kuluttaja-lehden järjestämää valtakunnallista hävikkiviikkoa. Viestintäkampanjalla pyritään nostamaan ruuan arvostusta ja kertomaan paitsi ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä, myös erilaisista tavoista vähentää sitä.

Kaikkein näppärin tapa on ostaa sen verran ruokaa kuin oikeasti tarvitsee, ja sitten syödä se kaikki. Kuulostaa tosi helpolta.

Käytännössä toteutus voi olla vähän vaikeampaa. Kulutuksen ennakoiminen ei ole aina niin helppoa kuin luulisi. Esimerkiksi kaalilaatikkoa voi tuskin tehdä liikaa, sillä sitä voi syödä uskomattomia määriä.

Toisinaan pöydän ääreen tupsahtaa yllätysvieraita, ja ruoka voi loppua kesken. Sellaisina hetkinä mummullani oli tapana todeta: ”Justiinsa piisas!” Voi sen niinkin ajatella.

Usein ruokaa jää niin pieni nökkönen, ettei siitä ole enää ateriaksi, ellei korkeintaan välipalaksi yhdelle. Silloin ovat hyvät neuvot kalliit: miten käyttää se nökkönen, ettei se jää haaskioon.

Isäni oli mestari hyödyntämään tähteet ruuanlaitossa, vaikka minun lapsuudessani ei puhuttukaan ruokahävikistä. Ei tarvinnut, sillä ruuan arvostaminen oli varmaan jokaisessa kotitaloudessa itsestäänselvyys.

Minun taloudessani ei edelleenkään mene hukkaan esimerkiksi leipää tai maitotuotteita. Leipää ei edes jää kuivumaan riittävästi, että voisin perustella leipävanukkaan tekemistä ruokahävikin vähentämisellä. Oi sitä tuoksua!

Jos kävisi niin hassusti, että maito tai kerma ehtisi hapantua jääkaapissa, meillä syötäisiin lättyjä tai pannukakkua. Yleensä on pakko tyytyä tuoreisiin aineksiin, kun ei jaksa odottaa happanemisen ihmettä.

Kokeilin hävikkiviikon innostamana netistä löytyvää ruokahävikkilaskuria, ja se kertoi, että olen hävikin tuottamisessa aika lähellä keskitasoa. Se ei ole välttämättä mikään hyvä uutinen, sillä suomalaiset heittävät ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa.

Maailmanlaajuisesti hävikkiin menee noin kolmannes tuotetusta ruuasta. Sellaisen määrän arvoidaan riittävän noin kahden miljardin ihmisen ruokkimiseen. Juuri- ja mukulakasvien sekä hedelmien ja vihannesten hävikki on suurin, peräti 45 prosenttia.

Se kuulostaa vielä pahemmalta omeniksi ja perunoiksi muutettuna: 3,7 biljoonaa omenaa ja miljardi pussillista perunaa.

Miten sinä ehkäiset ruokahävikkiä?

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?