Toimittaja: Minna Siilasvuo

Olen kuullut monelta taholta netissä liikkuvista kiristyskirjeistä, mutta törmäsin sellaiseen omassa sähköpostissani vasta viime viikolla. Se oli ehtinyt lojua muutaman päivän roskapostilaatikossa ennen kuin näin sen ja vielä muutaman päivän lisää ennen kuin vilkaisin sitä tarkemmin.

Pikku vinkkinä kerron, että jos jollakulla on minulle kiireistä asiaa, ei kannata kirjoittaa englanniksi. Ei myöskään ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, latinaksi eikä espanjaksi. En ehdi syventyä käännöstyöhön arkena.

No, kun tajusin, että minua kiristetään, kiinnostuin välittömästi. Kiristäjä lähestyi minua leppoisaan tyyliin kertomalla, että minua on kohdannut huono onni: hän on saanut käsiinsä arkaluontoisen videon minusta.

Ellen maksaisi kahden vuorokauden kuluessa kirjeen saapumisesta 950 dollaria hänen bitcoin-tililleen, hän lähettäisi videon näppärästi muutamalla klikkauksella kaikille niille, joiden yhteystiedot ovat sähköpostissani.

Lopuksi hän neuvoi ystävällisesti minua olemaan ”seuraavalla kerralla” vähän varovaisempi.

Kiristäjäparka kääntyi tällä kertaa väärän henkilön puoleen. Luvatut kaksi vuorokautta olivat jo menneet menojaan ennen kuin ehdin perehtyä kirjeeseen sen kummemmin.

Tein viestistä varmuuden vuoksi myös rikosilmoituksen. Tuskin siitä on mitään seurauksia kun ei ollut vahinkoakaan, mutta ehkä se päätyy vielä koristamaan jotakin tilastoa.

Kiristysyritys, jonka kohteeksi jouduin, oli helposti tunnistettavissa huijaukseksi. Ajattelin tosin, että jos minusta olisi olemassa joku arkaluontoinen video, olisin ehkä säikähtänyt joka tapauksessa.

Tämä yritys oli melko kiltti ja vaarattomalta tuntuva tapaus verrattuna moniin uhkaavampiin yrityksiin. Tietokonettani tai sähköpostiani ei ole uhattu lukita, mutta mistäpä minä tiedän, millainen tupajumi koneeni uumenissa tekee parhaillaan tuhojaan?

Kukaan tuskin erehtyisi villeimmissä kuvitelmissaankaan luokittelemaan minua tekniikan taitajaksi tai tietokoneasiantuntijaksi.

Saatan silti tuudittautua valheelliseen turvallisuudentunteeseen. Ehkä minun pitää nyt tunnustaa, että arkaluontoinen video on todella olemassa ja pyytää jo etukäteen anteeksi kaikilta sähköpostin vastaanottajilta.

Ennen kaikkea olen anteeksipyynnön velkaa koiralleni. Videolla Mokka ja minä nimittäin laulamme duettona Lapin äidin kehtolaulua.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?