Toimittaja: Kari Kaulanen

Useammin kuin kerran olen naureskellut otsikolle ”Talvi yllätti autoilijat Etelä-Suomessa”. En naura enää.

Minun piti sunnuntaiaamuna ehtiä kymmeneksi Ylitorniolle Karemajoille. Putsattuani auton, jossa olivat vielä kesärenkaat, ja päästyäni pihasta maantielle huomasin ilokseni, että se oli aurattu. 

Saavutin pian aura-auton ja ajelin sen perässä. Taakseni ilmestyi auto, sitten toinen ja kolmas. Ennen Juoksengin ylikulkusiltaa aura-auto kääntyi pois edestäni. Tilanne ei parantunut, sillä siitä eteenpäin tietä ei ollut vielä aurattu.

Ratasvaaran yläosassa takanani tulijat hermostuivat hitaaseen vauhtiini ja painelivat ylämäestä ja mutkasta huolimatta ohitseni.

Siinä vaiheessa ymmärsin, että jos yleensä pääsen perille, se ei tapahdu ennen pimeän tuloa. Aloin etsiä paikkaa, mistä pyörtää takaisin. En uskaltanut kääntyä lumisille levikkeille, joten köröttelin Kaulirannan tienhaaraan asti. Ohitseni hurahteli useita autoja. Arvelin niissä olevan talvilomalta kotiin suuntaavia turisteja, joita talvi ei ollut yllättänyt.

Rauhoittelin hetken itseäni ennen kuin lähdin liikkeelle. Pohjoiseen vievä kaista oli huonommassa kunnossa, koska sillä oli ollut vähemmän liikennettä.

Kaulirannan pohjoispuolella olevassa vastamäessä peiliin ilmestyivät aura-auton vilkkuvalot, jotka lähestyivät uhkaavasti. Vasta siinä tajusin, että minun olisi pitänyt älytä jäädä odottamaan aura-autoa, sillä olihan sen tultava ennemmin tai myöhemmin.

En voinut pysähtyä mäkeen, mutta ehdin onneksi juuri ja juuri kääntymään mäen päällä olevalle levikkeelle. En kuitenkaan päässyt riittävän pitkälle. Aura-auto pysähtyi taakseni ja tööttäsi. Onnistuin peruuttamaan sen verran, että sain riittävästi vauhtia ja pääsin pois auran tieltä.

Annoin auralle reilusti etumatkaa ennen kuin päätin jatkaa matkaa, mutta autoni ei liikahtanutkaan, vaikka eturenkaat pyörivät. 

Viitoin ensimmäisen paikalle tulleen auton pysähtymään. Sitä kuljettaneen naishenkilön kanssa yritimme työntää autoni perä edellä tielle. Emme onnistuneet, mutta onneksi seuraavassa autossa oli kaksi miestä. Sillä porukalla pääsin tielle ja kotiin. Suuret kiitokset auttajilleni. 

Sen verran olin varautunut talven tuloon, että olin varannut ajan renkaanvaihtoon. Mutta vasta maanantaille.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy