Toimittaja: Minna Siilasvuo


Maanantaina vietettiin Minna Canthin ja tasa-arvon päivää, ja tällä kertaa näyttää ja kuulostaa siltä, että tasa-arvo on askeleen verran lähempänä. Ainakin elokuva-alalla on herätty näkemään, ettei ohjaajan taikakosketus oikeuta ihan mitä hyvänsä.

Muutama vuosi sitten oululainen kollegani käynnisti #lääppijät-kampanjan ja nyt on vuorossa #metoo! Amerikan malliin. Naiset ovat rohkaistuneet kertomaan kokemuksistaan ja miehet – no, osa suhtautuu asiallisesti ja osa ei.

Olen saattanut joskus antaa ymmärtää olevani feministi, ja niin olenkin. Kannatan tasa-arvoa. En siis miesten ylivaltaa, enkä myöskään naisten.
T

asa-arvo ei mielestäni tarkoita, että kaikkien pitää nauttia samanlaisista asioista ja viihtyä samanlaisissa töissä. Mieheni kantaa polttopuut ja avaa purkkien kannet, koska minun voimani eivät riitä. Minä kudon sukat ja laitan ruuan. Ne eivät ole minulle tasa-arvon kynnyskysymyksiä.

Minulle tasa-arvo tarkoittaa mahdollisuutta. Mahdollisuutta valita mieluisa ammatti tai kiinnostava harrastus sukupuolesta riippumatta. Se tarkoittaa samasta työstä maksettavaa samaa palkkaa. Se tarkoittaa myös itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa.

Olen usein pohtinut, millaisissa rajoissa taidetta voi ja saa tehdä. Tämä pohdinnan aihe lienee peräisin taidekoulussa viettämästäni lapsuudesta ja nuoruudesta. Aika monet historiaan jääneet eri alojen taiteilijat ovat olleet miehiä – ja aika monet vieläpä naimisissa olevia miehiä.

Naistaiteilijat ovat olleet sinkkuja tai leskiä. Ei minulle ainakaan tule äkkiseltään mieleen yhtään naistaiteilijaa, joka olisi päätynyt avio- tai muuhun liittoon miespuolisen mahdollistajan kanssa.

Minna Canth ehti tosin julkaista ensimmäisen novellikokoelmansa miehensä kuolemaa edeltävänä vuonna. Sen jälkeen seitsemän lapsen yksinhuoltajaäiti nosti jaloilleen isänsä lankakaupan ja veljensä sekatavarakaupan ja loi siinä sivussa mittavan kirjallisen uran.

Oli miten oli, uskon, että aika muuttuu. Naisilla on tasa-arvoisempi ääni ja tulevaisuuden miehet kuuntelevat sitä keskittyneemmin. Tulevaisuudessa ”ei” tarkoittaa kaikkien mielestä ”ei” ja ”kyllä” tarkoittaa ”kyllä”. Kenenkään ei tarvitse uhrautua taiteen alttarille vastoin omaa tahtoaan, ja parisuhteessa olevasta naisesta voi tulla taiteilija.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy