Toimittaja: Kari Kaulanen

Tiedotusvälineet tulvivat huonoja uutisia ja ikäviä asioita. Olen usein itsekin kirjoittanut esimerkiksi tällä palstalla sellaisista, pessimistinen luonne kun olen.

Tosiasiassa asiat eivät ole niin huonosti kuin meidän annetaan ymmärtää. Esimerkiksi professori Esko Valtaoja on monta kertaa korostanut sitä, kuinka hyvissä olosuhteissa elämme, erityisesti me suomalaiset ja laajemmin pohjoismaalaiset ja eurooppalaiset.

Tottahan se on. Me sotien jälkeen syntyneet ymmärrämme sen hyvin, kun vertaamme lapsuusvuosiamme nykyaikaan. Vaikka usein tuntuu mielensäpahoittajan tavoin, että ennen kaikki oli paremmin, moni asia oli paljon huonommin.

Yksi myönteisen maailmankuvan levittäjä oli ruotsalainen lääkäri Hans Rosling, joka kuoli kaksi vuotta sitten. Hän luennoi ympäri maailmaa pyrkien muuttamaan ihmisten kielteisiä käsityksiä tulevaisuudesta myönteiseen suuntaan. Samaan hän pyrki myös kirjoillaan.

Roslingin mukaan esimerkiksi maailmassa on tällä hetkellä noin kaksi miljardia alle 15-vuotiasta lasta. Määrä on sama myös vuonna 2100 eli syntyvyyden kasvu saadaan aisoihin.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä puolestaan on puolittunut siitä, mitä se oli 1990-luvulla.

Väestönkasvu maapallolla kuitenkin jatkuu, mutta niin, että kasvu keskittyy Afrikkaan ja ennen kaikkea Aasiaan. Koska syntyvyys ei kasva, se merkitsee vanhusväestön lisääntymistä.

Kuulostaa mielenkiintoiselta, sillä juuri tuosta asiastahan Suomessa keskustellaan. Syntyvyyden laskun ja vanhusten määrän lisääntyessä huoltosuhde huononee. Mutta ilmiö onkin maailmanlaajuinen. Kysymys kuuluukin: kuka hoitaa vanhukset ja kuka maksaa nykyisten lasten ja nuorten eläkkeet?

Näitä asioita joutuvat päättäjät pohtimaan. Ihmisiä ei voi pakottaa lisääntymään eikä vanhuksia saa päästää päiviltä, vaikka he eivät olisi vuosiin olleet läsnä tässä maailmassa.

Yhtenä keinona on pidetty maahanmuuttoa, mutta viimeaikaisten tapahtumien vuoksi sekään ei liene tällä hetkellä paras mahdollinen ratkaisu, ei edes työperäinen maahanmuutto.

Ja niin kävi tässäkin jutussa, että vaikka myönteistä näkökulmaa yritti etsiä, päätyi kielteiseen. Onko syynä median muokkaama ajatusmaailma vai alussa mainittu pessimistinen luonne? Ehkä molemmat.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy