Toimittaja: Minna Siilasvuo

Joulun lähestyessä kiire tuntuu saavuttavan lakipisteensä. Vähintäänkin joulukuu menee sumussa ja humussa, mutta mukaan kaapataan myös osa marraskuusta, On puurojuhlia, konsertteja ja muuta ilonpitoa enemmän kuin lääkäri määrää.

Mikä sen mukavampaa, mutta lehden kannalta pieni hajonta ei olisi pahitteeksi.

Itsenäisyyspäivää ei oikein voi siirtää, mutta voisiko jonkun konsertin lykätä pidettäväksi vaikka tammi- tai helmikuussa? Silloin olisi tilaa tapahtumille…

Itsenäisyysjuhlassa on aina oma tunnelmansa. Vuosien saatossa juhla on jotenkin pehmentynyt niistä ajoista, jolloin vain tummiin pukuihin pukeutuneet miehet avasivat juhlassa suunsa.

No, avasivat naisetkin, mutta yleensä vain laulaakseen.

Tällä kertaa Pellon juhlassa juhlapuheen piti nainen, jonka sanat herättivät minussa paljon ajatuksia. Virpi Lilja totesi puheessaan, että hänen mielessään itsenäisyyteen liittyy myös yhteiskuntarauha, joka puolestaan merkitsee turvallisuutta.

Turvallisuus tarkoittaa mahdollisuutta esimerkiksi keskustella ja ilmaista mielipiteitään pelkäämättä, mutta myös mahdollisuutta kuunnella mielipiteitä. Samalla se tarkoittaa luottamusta tulevaisuuteen ja halua rakentaa sitä yhdessä muiden kanssa.

Tätä ajatusta vasten tuntuu vähintäänkin mielenkiintoiselta se tieto, että Suomi on paitsi maailman onnellisin maa, myös Europan rasistisin maa. Kertooko se ehkä muutoksen pelosta, erityislahjakkuudesta yleistämisessä vai jostakin muusta?

Meitä riittää joka junaan. Yksi tietää, että kaikki ulkomaalaiset miehet ovat rosvoja, raiskaajia ja murhaajia. Toinen puolestaan tietää ihan yhtä varmoin perustein, että kaikki suomalaiset miehet ovat juoppoja vaimonhakkaajia.

Pitäisikö jompaa kumpaa tai molempia uskoa? Vai pitäisikö ihminen tuomita tai jättää tuomitsematta vain hänen omien tekojensa, ei kokonaisen kansakunnan tekojen perusteella?

Tiedä häntä. Henkilökohtaisesti tunnen monia mukavia ihmisiä, ja kieltämättä myös joitakin ikäviä. Kansalaisuudesta riippumatta.

Palaan ajatusharhailuni jälkeen juhlapuheen ajatukseen, että yhteiskuntarauhan toteutumista voidaan edistää koulutuksen avulla. Varmasti voidaankin. Tieto ei lisää pelkästään tuskaa, vaan se avaa mahdollisuuden erilaisuuden ymmärtämiseen.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy