Toimittaja: Kaisu Niska

Tulevana viikonloppuna vietetään Ylitorniolla taas jonkinlaista superviikonloppua. ”Super” on sana, jota nykyään viljellään mediassa niin usein, että olen itsekin siihen jo aika kyllästynyt, mutta kun ensi viikonlopun tarjontaa ja tapahtumia katselin se tuli etsimättä mieleen.

Perjantaina ylitorniolaiset yrittäjät ryhtyvät joukolla kaamoksen katkaisemiseen järjestämällä liikkeissään erilaista ”hulinaa” muun muassa kasvomaalauksin ja erikoistarjouksin. Huutokauppakin pidetään illan päätteeksi.

Kino Väylässä esitetään samaisena iltana hyvä kotimainen elokuva, Markku Pölösen Oma maa. Ohjaajaa haastateltiin vastikään myös televisiossa.

Lauantaina hulina Ylitorniolla jatkuu messujen merkeissä. Tarjolla on rakkautta ja hyvinvointia, ja mukana messuilla on näytteilleasettajien lisäksi sekä ravitsemusterapeutti että rakkausprofessori.

Myös Attendo Katajahovissa järjestetään, ei nyt ihan hulinaa, mutta touhua kuitenkin. Sinne pystytetään viikonlopuksi taidepaja, jossa asukkaiden lisäksi myös vierailijat pääsevät taiteilemaan kansainvälisesti ansioituneen kuvataiteilijan johdolla.

Kuinka kaiken tapahtumarikkauden keskellä muistaa enää siirtää niitä kellojakaan, kun taas muutetaan ajanlasku talviaikaan? Se lokakuun viimeinen viikonloppuhan on tulevana viikonloppuna ja viisareiden siirto tapahtuu sunnuntaita vasten yöllä.

Tulevana viikonloppuna saamme siis takaisin sen tunnin, mikä meiltä keväällä vietiin.

Ja mikäli tiedot ja lupaukset pitävät paikkansa, ensi keväänä sitä tuntia ei meiltä enää viedä. Tämä tuleva kellojen talviaikaan siirtäminen on viimeinen siirto.

Talviaikaan tai oikeammin siihen normaaliaikaan jääminen ilahduttaa kyselyjen perusteella ilmeisesti suurinta osaa suomalaisista. Tai jos ei se, että jäädään nimenomaan tuohon aikaan, niin ainakin se ilahduttaa, että kellojen siirtely loppuu.

Olen itsekin erittäin kiitollinen siirtelyn loppumisesta. Minulle olisi ollut aivan sama, jos olisimme jääneet vaikkapa kesäaikaan, mutta mikä ettei näinkin – saahan ensi viikonloppuna nukkua hyvällä omallatunnolla tunnin normaalia pitempään.

Jos pystyy. Todennäköisesti juuri tuona aamuna herään pirteänä kuin peipponen jo kuudelta, enkä saa enää millään unta.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy