Toimittaja: Kari Kaulanen

Viimeisten päivien aikana silmiemme eteen on maalattu paksulla pensselillä tummasävyistä, lähes mustaa kuvaa ilmastonmuutoksen tuomasta uhkasta maailman tulevaisuudelle. Kärjistettynä meille esitetty kysymys kuuluu: Kumpi on tärkeämpää, ihmiskunnan ja maapallon pelastuminen vai työpaikat, raha ja tavara?

Niinpä onkin syntynyt monia ristiriitaisia tilanteita. Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta ja korvaa sitä myös kivihiilellä, joka tuottaa ilmaston lämpenemistä aiheuttavaa hiilidioksidia.

Toisaalta Suomessakin moni entinen ydinvoiman vastustaja on kääntynyt sen kannattajaksi, koska sillä tuotettu sähkö on lähes päästötöntä esimerkiksi hiilivoimaan verrattuna.

Saksan vastustuksen vuoksi myös autojen päästörajojen leikkaus jäi 30 prosenttiin, koska korkeamman osuuden pelättiin vievän työpaikkoja autoteollisuudesta.

Suomen hallitus puhuu biotalouden puolesta, vaikka se tarkoittaa laajoja metsähakkuita. Hallitus sanoo suomalaisten metsien kasvun kestävän hakkuut, toisten mielestä ne heikentävät niin sanottua hiilinielua, joka imee hiilidioksidia ilmakehästä.

Koska liikenne on yksi isoimmista hiilidioksidin tuottajista, monet odottavat pelastusta sähköautoista, vaikka toisaalla sanotaan niiden valmistamisen aiheuttaman hiilijalanjäljen olevan lähes polttoainekäyttöisten autojen päästöjen luokkaa.

Eikä siinä kaikki; uusin tieto kertoo, että kasvisruokavalio aiheuttaa lähes yhtä ison hiilijalanjäljen kuin lihansyönti.

Ei ihme, että tavallinen ihminen on pää pyörällä ja miettii, mitä itse voisi tehdä, vai voisiko mitään. Moni on tullut myös siihen tulokseen, että ei voisi, eikä tee.

Kun mietin omaa käytöstäni, myös se on ristiriitaista. Olemme pikku hiljaa vähentäneet punaisen lihan syöntiä ja jo vuosikaudet kierrättäneet kaiken mahdollisen. Tähän asti olemme lämmittäneet sähköllä ja puulla, mutta ensi kevään aikana on tarkoitus siirtyä maalämpöön. 

Mutta. Ajamme kahdella dieselautolla yhteensä yli 50 000 kilometriä vuodessa, olkoonkin, että suurin osa on työajoja. Lisäksi lennämme 2–3 kertaa vuodessa Espanjaan ja takaisin. Jo nämä liikkumistavat kumoavat sen myönteisen vaikutuksen, minkä muilla toimilla saamme aikaan.

Tuli syyllinen olo.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy