Toimittaja: Kari Kaulanen

Opiiskelin Savonlinnassa vuonna 1981, kun ensimmäisen kerran siirryttiin kesäaikaan. Kaupungin silloinen matkailupomo Pertti ”Pepe” Mutka käytti lähes kokonaisen matkailuopin tunnin sen perustelemiseen, miksi kesäaikaan ja taas takaisin normaaliaikaan siirtyminen oli järjetöntä. Hän painotti siirtojen vaikutusta niin ihmisten kuin eläinten sisäiseen kelloon.

Viisareiden siirtelyyn sisältyy vain yksi hyvä puoli: paluu normaaliaikaan. Silloin yö on yhden tunnin pidempi. Se on kuitenkin pieni lohtu.

Itse muistelen kauhulla aikojani matkailualalla. Meille tuli lauantai-iltana linja-autoryhmä. Ilta oli jo pitkällä, kun heidät oli saatu ruokituksi ja majoitetuksi. Seuraavana aamuna oli noustava laittamaan aamiaista puoli viiden maissa eli normaaliaikaan puoli neljältä. Siitä päivästä alkanut väsymys kesti yleensä sen puoli vuotta, minkä kesäaikakin.

Suomi teki päätöksen kellonviisarien edestakaisin siirtelystä yksin. Sitä perusteltiin pääasiassa liike-elämän tarpeilla ja valoisammilla illoilla.

EU sääti myöhemmin asiasta direktiivin, ja sen jälkeen paluu entiseen omalla päätöksellä on ollut mahdotonta.

Nyt tunnelin päässä näkyy valoa. Tilanteeseen ollaan tyytymättömiä muuallakin kuin Suomessa, ja optimistisimpien näkemysten mukaan kesäaikaan siirtymisestä luovuttaisiin jo ensi vuonna. Lopullista päätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty, ja kuten tiedetään, EU:ssa kiirehditään hitaasti.

Mutta EU:n päätöksen lisäksi on päätettävä, mihin aikaan jäädään pysyvästi. Eri tiedotusvälineet ovat tehneet asiasta omia kyselyitään ja enemmistö näyttäisi olevan talviajaksikin kutsutun normaaliajan kannalla.

Suomen Latu ry:n toiminnanjohtaja liputtaa kesäajan puolesta. Hän perustelee asiaa sillä, että ihmiset ulkoilisivat enemmän, jos illat olisivat valoisampia. Eteläsuomalaiset saisivat hänen laskelmiensa mukaan 90 valoisaa tuntia lisää. Tämä vaikuttaisi kuulemma ihmisten terveyteenkin. Kuulostaa kaukaa haetulta.

Meille merktitystä on myös sillä, millainen aikaero tulee Suomen ja Ruotsin välille.

Kaikkien vaihtoehtojen kanssa tullaan varmasti toimeen. Tärkeintä olisi, että viisareiden siirtely kahdesti vuodessa vihdoin loppuisi.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy