Toimittaja: Kari Kaulanen

Ennen vanhaan, toisin sanoen vielä 1980-luvulla, radiosta tuli puolen tunnin ohjelma otsikolla ”Vanhaa tanssimusiikkia”. Se tarkoitti lähinnä vanhoja valsseja, tangoja ja foxeja, tuttuja jo lapsuusvuosilta. Useimmissa kappaleissa mukana oli harmonikka.

Nykyisille sukupolville vanha tanssimusiikki tarkoittaa tietenkin aivan muuta. Ehkä siksi Olavi Virran, Reijo Taipaleen, Eino Grönin, Taisto Tammen, Laila Kinnusen ja monen muun hienon laulajan ääntä kuulee radiosta ani harvoin.

Radion musiikkitarjonta on pääasiassa suomalaista nykypoppia muutamalla vuosien takaisella hitillä maustettuna. Ainakin minun mielestäni se on sangen yksipuolista ja tylsää. Niinpä radio menee autossakin usein kiinni, varsinkin sen jälkeen, kun musiikkia on ängetty myös Yle Puhe -kanavalle.

Kaikkein ärsyttävintä on se, että samaa kappaletta soitetaan kolmekin kertaa päivässä. Se on seurausta yhden henkilön Helsingissä laatimasta soittolistasta. Kyseisellä henkilöllä on suuri valta nostaa esiin – tai jättää nostamatta – musiikkia ja sen tekijöitä. Ja kyllä hän sitä tekeekin.

Samalla alueelliset musiikintekijät jäävät piiloon, sillä alueradiotkin ovat soittolistojen vankeja.

Esimerkiksi Tornionlaaksossa on tämän vuoden aikana ilmestynyt kolme CD-levyä. Asialla ovat olleet Lankomiehet, Matti Lipponen sekä Tomppa ja Pena eli Tuomo Huttunen ja Pentti Heikki. Kaiken lisäksi levyillä on paljon omaa musiikkituotantoa, joten on sääli, että niitä ei voida soittaa Lapissa kuuluvilla YLE:n kanavilla.

Kaupalliset paikallisradiot – esimerkiksi raahelais-oululainen Radio Pooki – niitä kyllä soittavat. Näillä leveyksillä kanavia kuulee kuitenkin vain netin kautta.

Toki netin syövereistä, kuten Youtubesta ja Spotifysta, voi kuunnella mieleistään musiikkia vaikka aamusta iltaan.

Mielestäni verovaroin ylläpidetyllä YLE:llä olisi velvollisuus ottaa huomioon myös paikalliset musiikintekijät. Tulee ikävä edesmenneen Pekka Lintulan aikoja.

Toisaalta Helsingissä diktaattorin vallalla laaditut soittolistat kuvastavat hyvin nykymenoa. Syrjäseudut eivät tarvitse sen enempää poliisia kuin pankkiakaan, mutta annas olla, jos Munkkiniemen kreivin posti on päivän myöhässä.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy