Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

… ja odottavat heilurin heilahtavan takaisin päin.

Lappi on pullollaan asukkaita kaipaavia taloja ja moottorisahan kosketusta tarvitsevia pajuttuneita pihapiirejä. Niiden apea ulkoasu muistuttaa vuosikymmenistä, joiden ohi aika on kiiruhtanut.

Elinkeinorakenteemme muutos on ollut raju. Noin sata vuotta sitten laadittu asutuslaki ja sodan jälkeen voimaan astunut maanhankintalaki toivat pohjoiseen uutta maatalousasutusta.

Alueen väestönkasvu oli voimakasta. Kansakouluja rakennettiin joka kylään, ja kyläkaupojen ovien saranat kuluivat vilkkaasta asioinnista.

1970-luku alkoi korostaa rahaa ja tehokkuutta. Äijän traktori kävi auttamattoman tehottomaksi. Perinteiset työpaikat vähenivät, eivätkä navetat ja metsäsavotat houkutelleet enää nuoria. Harpoimme kohti palvelu- ja teollisuusyhteiskuntaa. Sen saavutettuamme elämme nyt iloista postmodernin tietoyhteiskunnan arkea.

Nykyisen väestökehityksen voittajia ovat suuret kaupungit. Useimmat Lapin kunnat kuuluvat sen tämän hetkisiin häviäjiin.

Pääkaupunkiseudulta kantautuu kommentteja, kuinka maaseudun autioituminen on ollut kansakunnan etu. Ihmisten tulisi muuttaa pois maalta, eli loputkin pirtit jääköön kylmiksi. Tällaista on vastenmielistä kuulla. Esimerkiksi Helsingissä asuntojen hintojen nousu on saman ajattelijan mukaan ”väistämätön menestyksen merkki”.

Kommentit osoittavat poliitikon rajoittunutta kykyä nähdä kokonaisuuksia tai ymmärtää maaseudun elinvoiman merkitys pelkästään jo huoltovarmuuskysymyksenä. Missä määrin maa, joka ei pysty ruokkimaan kansalaisiaan globaalin kriisin kohdatessa ruuantuotantoa, on enää itsenäinen? Halvan tuontiruuan perään voi olla tuolloin turha itkeä.

Kommentit pohjautuvat niin ikään arvolatauksiin, joita olisi syytä tarkastella yhdessä tarkemmin.

Korona ajoi ihmiset kaupungeista maalle mökeille, kenelle se suinkin oli mahdollista. Se ruuhkautti mökkikaupan ja muutti työntekemisen tapaa, toivottavasti suurelta osin pysyvästi. Etätyön tekemisestä alkoi rakentua muutamassa viikossa uutta normia.

Yhteiskunnan kehitys siirsi väkeä aikoinaan kaupunkeihin. Nyt sama kehitys on tuomassa heitä takaisin.

Emme ole vielä nähneet kisan toista erää.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?