Toimittaja: Kari Kaulanen

Kun minun ikäluokkani aloitti koulutiensä Äkäslompolossa, meitä oli peräti yhdeksän. Pojat olivat enemmistönä, sillä tyttöjä oli vain kaksi. 

Tytöistä toinen lähti pois jo nuorena, toinen teki työuransa kotikylässä, mutta muutti kaupunkiin eläkeiän lähestyessä.

Pojista kaksi on asunut koko elämänsä Äkäslompolossa, kolme palannut tehtyään vauhtimutkan muualle. Itse muutin pois 47-vuotiaana.

Saman suuntainen on tilanne myös muissa vanhemmissa ikäluokissa. Suurin osa pojista on jäänyt tai palannut lähdettyään takaisin. Tytöt, jotka ovat lähteneet, ovat useimmiten jääneet sille tielleen.

Nuo ajatukset toi mieleeni Lapin Kansassa 6.4. ollut juttu. Siinä kerrottiin 19–29-vuotiaiden miesten ja naisten määristä Lapin kunnissa vuonna 2019. 

Erot kuntien välillä ovat suuret. Kun Rovaniemellä oli 111 naista sataa miestä kohden, Pelkosenniemellä heitä oli 52. Myös Kittilässä oli enemmän naisia: 107. Kolmantena oli Kolari lukemalla 94, joka oli myös valtakunnallinen keskiarvo.

Entä Pello ja Ylitornio? Pellossa oli vuonna 2019 75 naista sataa miestä kohden, Ylitorniolla 78.

Lapin Kansan jutussa pohditaan myös syitä asiantilaan. Yksi on se, että Lapissa työpaikat ovat miesvaltaisia. 

Poikkeuksen tekee matkailu, josta erityisesti Kittilä ja Kolari ovat hyötyneet. Rovaniemen kohdalla matkailun lisäksi vaikuttanee yliopisto.

Sodankylä taas on profiloitunut kaivoskunnaksi. Siellä sataa miestä kohden oli 71 naista. 

Toinen tekijä on kuntien elinvoima eli työpaikat. Kun nuori lähtee opiskelemaan, eikä kotipaikkakunnalla ole tarjolla alan töitä, on selvää, että hän jää sinne, mistä palkkatyötä löytyy.

Myös se vaikuttaa, jos opiskelureissulla sattuu kohtaamaan puolison. Silloin on luontevaa etsiytyä sinne, missä molemmilla on mahdollisuus päästä kiinni euronlaitaan.

Kolmanneksi syyksi jutussa mainitaan naisten heikot vaikuttamismahdollisuudet kunnallisessa päätöksenteossa.

Se kuulostaa äkkipäätä oudolta, ainakin jos ajattelee tilannetta Tornionlaakson seutukunnassa. Naisia ei ole päättävissä elimissä aivan niin paljon kuin miehiä, mutta heitä on kuitenkin merkittävissä asemissa. Ylitorniolla valtuuston puheenjohtajan nuija on naisen kädessä, ja Pellossa nainen johtaa puhetta kunnanhallituksen kokouksissa.

Ehkä ratkaiseva tekijä on kuitenkin kunnan elinvoima, käytännössä työpaikat.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?