Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Taannoinen kirjoitus tuotantoeläinten elinolosuhteista roihautti julkisen keskustelun ilmiliekkeihin. Planeettamme nimettiin ”eläintehtaaksi, jossa tuntoisista olennoista tehdään orjia ja esineitä”. Yleisen kohun jälkeen kirjoittaja pehmensi lausuntojaan ja laajensi ne koskemaan globaalia eläintuotantoa.

Haastavistakin aiheista on kyettävä keskustelemaan. Ministeriön ja LUKE:n raporteista on luettavissa, että tuotantoeläinten olosuhteissa havaitaan edelleen puutteita.

Eläimet nähdään etusijaisesti tuotantovälineinä. Tehokkuusvaatimusten kasvaessa eläinten hyvinvointi saattaa jäädä toiseksi.

Eläinsuojelulaissa esimerkiksi broilerit eivät ole yksilöitä. Niille on määritelty tuotantotiloissa enimmäiskilomäärä per neliömetri. Se on 42 kiloa.

Eläinjalostus on tuottanut eläinten hyvinvointia vaarantavia piirteitä kuten nopeakasvuisuutta, suurta jälkeläismäärää tai korkeaa tuotosvolyymia.

Eläinten käyttäytymistiede on edistynyt harppauksin. Tutkimustiedon mukaan eri eläimillä on tietoisuus ja samoja perustunteita kuin ihmisillä. Nisäkkäät ja linnut tuntevat iloa, surua, pelkoa, aggressiota, kiintymystä, seksuaalisuutta sekä leikkisyyttä. Kalatkin tuntevat mielihyvää, pelkoa ja kipua.

Olemassaolostaan tietoisen eläimen hyvinvoinnilla tarkoitetaan eläimen kokemusta sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta.

Porsitushäkissä olevan emakon kortisolitasot ovat yhtä korkeat kuin masennusta sairastavalla ihmisellä. Tutkimustilanteessa kanaemo näkee suurta vaivaa, että se pääsisi toivomaansa lajityypilliseen, suojaisaan munintapaikkaan. Sikojen kerrotaan oppineen pelaamaan tietokonepelejä.

Järki ja tunne ovat niin ihmisellä kuin eläimelläkin kaksi eri asiaa. Eläimen tunteen voimakkuus ei riipu siitä, kuinka järkiperäisesti eläin pystyy käsittelemään asioita.

Tunteiden ohella nisäkkäiltä on löydetty kykyä empatiaan ja jopa reiluuden arvioimiseen.

Uusi tutkimustieto asettaa meidät moraalisen ja filosofisen peilin eteen, kestääkö toimintamme kaikilta osin kriittisemmän tutkiskelun.

Keskiöön nousevat omat valintamme, millaisissa olosuhteissa tuotettua ruokaa haluamme lautasillemme. Yleispätevä totuus on, että laadulla on hintansa. Sitä saa, mitä tilaa.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?