Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Demokratia tulee kreikan sanoista demos (kansa) ja kratia (valta).

Loppiaisen tapahtumat Yhdysvalloissa herättivät epäuskoa ja hämmennystä: kuinka pitkälle demokratian kehtona pidetyn valtakunnan kahtiajakautuminen voi edetä. Vuosia jatkunut vihan ja valheiden retoriikka johti lopulta väkivaltaan myös demokratiaa kohtaan.

Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa todettiin jo vuosituhansia sitten viisaus, joka on jälleen ajankohtainen. ”Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina. Mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen. Ei ole mitään uutta auringon alla.”

Kansanvalta on ollut Euroopassakin lukuisia kertoja uhattuna ja jopa altavastaajana viimeisen sadan vuoden aikana.

Muun muassa saksalaisten kokema häpeärauha, taloudellinen ahdinko ja työttömyys olivat omiaan mahdollistamaan Hitlerin valtaannousua 1930-luvulla. Perimmäinen syy siihen oli kuitenkin kansan antama laaja hyväksyntä ja tuki.

EU:n sisällä Puola ja Unkari testaavat demokratian rajoja ja kyseenalaistavat oikeusvaltioperiaatteita. Joidenkin arvioiden mukaan Unkaria voidaan pitää jo sekamuotoisena itsevaltiuden ja demokratian yhdistelmänä.

Muuallakin Euroopassa on voimakasta äärioikeistolaista liikehdintää. Kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan pyritään murentamaan.

Meidän ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan. Vuosi 1930 oli maassamme väkivallan ja terrorin vuosi. Nuori valtiomme oli sisällissodan jälkeen edelleen kahtia jakaantunut, eikä kansalla ollut luottamusta poliittista päätöksentekoa kohtaan.

Maassa velloi vihapuhe. Äärioikeiston Lapuan liike ja sitä lähellä olevat muiluttivat poliittisia toisinajattelijoita presidenttiä myöten ja olivat toteuttaa jopa vallankaappauksen.

Liikkeen painostuksesta säädettiin lakeja, joilla rajoitettiin poliittisten mielipiteiden ilmaisua ja sananvapautta laajemminkin. Valtiovalta taipui pitkälti liikkeen vaatimuksiin.

Demokratiassa on kysymys siitä, että kansalaisilla on oikeus päättää yhteisistä asioista. Sen keskiössä on luottamus. Vallanpitäjät se velvoittaa vastuullisuuteen.

Suojelupoliisi ilmaisi syksyllä huolensa äärioikeistolaisen terrorismin uhan kasvusta meilläkin.

Toivottavasti Saarnaaja ei ole tässä kohdin oikeassa.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?