Toimittaja: Minna Siilasuo

Luin uutisen, jossa kerrotiin kybervakoilusta eli verkossa tapahtuvasta vakoilusta. Uutisessa kerrottiin, että kybervakoilu on puhjennut suorastaan kukoistamaan koronan seurauksena.

Kun koronatilanne on ajanut monet yritykset pitämään verkkokokouksia ja käymään verkossa erilaisia neuvotteluja, moni pitkäkyntinen on suunnannut voimavaransa sinne.

Myös pilvipalvelujen yleistyminen lisää yritysten riskiä vuotaa tietojaan ja jopa liikesalaisuuksiaan maailmalle. Riittävän hyviä suojauksia ei välttämättä osata asettaa, eikä sitä aina pidetä tarpeellisenakaan.

Me suomalaiset kun olemme sinisilmäistä ja luottavaista kansaa. Ei ehkä pitäisi.

Meidän sinisilmäisyytemme seurauksena suomalaisten yritysten liikesalaisuuksia on kaupan pimeässä Tor-verkossa. Samoin myydään pääsyä tutkimuslaitosten tietoihin.

Urkintaa tapahtuu monin, tehokkain tavoin. Moni työntekijä lankeaa kertomaan työpaikastaan tai työnantajastaan esimerkiksi työhaastattelussa, eikä välttämättä haista koko aikana palaneen käryä.

Yhtä riskialtista voi olla klikata viattomalta näyttävää, esimerkiksi turvapäivityksiä koskevaa linkkiä. Kyseessä saattaa hyvinkin olla linkki kalastelusivustolle – enkä puhu nyt syötävistä kaloista!

Liikematkailijan kannettavan tietokoneen kovalevy saatetaan kopioida jopa lentokoneen turvatarkastuksen yhteydessä, eikä konetta kannata tietenkään jättää myöskään hotellihuoneeseen. Sinne menivät mahdolliset liikesalaisuudet!

Liikesalaisuuksia voidaan yrittää myös onkia näennäisesti ystävällismielisellä ehdotuksella yritysyhteistyöstä. Vastapuoli ei loppupeleissä osoittaudukaan tulevaksi liikekumppaniksi, vaan omat ideat ja suunnitelmat vilahtavat melkein ajatuksen nopeudella kauppatavaraksi.

Tuntuu aika ahdistavalta ajatella, että meidän pitäisi olla koko ajan varpaillamme mahdollisten verkkovakoojien ja muiden kiusankappaleiden varalta. Kuka sellaista jaksaa pitemmän päälle?

Maailma on epäilemättä vino ja vaarallinen, mutta saisinko silti pysyä sinisilmäisenä? Elämästä voi tulla turhankin raskasta, jos pitää epäillä koko ajan kaikkien vaikuttimia. Pian siinä käy yhtä hullusti kuin lääkärikirjaa lukiessa.

Ehkä heittäydyn vain tyhmänrohkeaksi ja ajattelen ihmisistä pääsääntöisesti hyvää. Samalla kannattaisi ehkä heittäytyä tuppisuuksi. Ihan varan visseydeksi.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?