Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Saamme nykyään seurata henkeämme pidätellen ja sipsipussia rapistellen kasvuikäisten edesottamuksia eri kanavilla ja alustoilla. Onneksi kasvatusasiantuntijat kertovat, miten meidän tulee suhtautua näkemäämme.

Meidän tulee ymmärtää, etteivät esimerkiksi donald-pojat ole suinkaan pahoja tai huonosti kasvatettuja. Ei, he vain elävät keskellä kasvuiän kuohuja.

Kolme-nelivuotias haluaa olla iso ja pärjäävä ja onkin sitä varsin monessa asiassa. Kuitenkin häntä turhauttaa oman rajallisuutensa tiedostaminen.

Tarkastelkaamme tuon ikäisen raivokohtauksia. Ne tulevat aivojen syvistä osista, eikä lapsi voi vielä hallita itseään. Meidän tulee ottaa pikku-donaldit virtuaaliseen syliimme ja rauhoittaa heitä.

Meidän ei tule tuomita lapsen vilkasta mielikuvitusta ja grandioottisia kuvitelmia itsestään. Villit tarinat, liioittelu ja kerskailu ovat luonnollinen osa lapsen kehitystä. 

Huolestuttavaksi tilanne voi muuttua, jos lapsi omiin tarinoihinsa uskoessaan menettää yöunensa ja viettää pimeät tunnit tykittäessään maailmalle mielikuvituksensa tuotoksia. On katalia salaliittoja, verenhimoisia faktantarkastajia. Ilmasto jäähtyy, ja koronan aiheuttama riski on pieni. Mielen leikit muuttuvat tosiksi.

Rajoja ja rakkautta, niitähän me kaikki tarvitsemme. On vanhemman vastuulla asettaa kasvavalle hänen ikäkauttaan vastaavat rajat. Kertoa tarvittaessa, että nyt riittää höpötys. Se luo turvan.

Sipsipussin pohjalla on jäljellä vain liian suolaisia murusia. On helpompaa tarkastella donaldeja ja boriksia kuin kääntää katse omaan politiikkaamme – tai itseemme.

Haluaisin herätä aikakautemme unesta todellisuuteen, missä aikuiset ovat jälleen aikuisia ja lapset lapsia. Huutamattakin tulee kuulluksi. Käytöstapoja ei ole säilötty museoiden naftaliiniin. Yhteisten asioiden hoitaminen ei ole kakofonista karnevaalia. Aitoa keskustelua ei ole edes tviittien maksimi merkkimäärän täyttäminen, etenkään kun niistä viimeiset kymmenen ovat huutomerkkejä.

Jossain kumisevat vanhanaikaisen ja kankean hyve-etiikan vaateet, joiden varassa inhimillisyytemme lepää. Ne määrittävät aikuisuutta toisin sanoin rohkeudeksi, kohtuullisuudeksi, viisaudeksi ja oikeudenmukaisuudeksi. So last season? 

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy