Toimittaja: Minna Siilasvuo

Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus on vastikään julkistanut ennusteensa ruuan hinnan kehityksestä Suomessa. Sen mukaan meillä ei ole odotettavissa voimakasta hintojen nousua, jota on koronan takia pelätty.

Kehitys on ollut varsin tasaista tänä vuonna ja sen odotetaan jatkuvan jokseenkin samanlaisena ensi vuonnakin.

Myöskään elintarviketeollisuus ei kärsi koronan vaikutuksista samassa mittakaavassa kuin muut teollisuudenalat, vaikka kulutuksen painopisteet muuttuvat. Kotona syödään vähän eri tavalla kuin kodin ulkopuolella, ja monet ovatkin kääntäneet viime aikoina katseensa kohti kotia.

Kotoiluilmiöstä kertovat muun muassa rauta- ja maatalouskauppiaat: viime kesän aikana on kunnostettu koteja ja pihoja, innostuttu puutarhaviljelystä ja vietetty aikaa kotipiirissä matkustelun sijaan.

Myös oman metsän hoitaminen alkoi kiinnostaa ihmisiä siinä määrin, että alkukesästä moottori- ja raivaussahat myytiin monin paikoin loppuun.

Kun tuttu maailma käännähtää uuteen asentoon, useimmat meistä kaipaavat elämäänsä turvaa ja varmuutta. Tunne on ehkä helpoimmin saavutettavissa tekemällä pieniä asioita arjen hyväksi.

Yhtä rauhoittavat liiteriin pinotut polttopuut, toista hillopurkit ja mehupullot kellarin hyllyillä. Kolmannella on puolenkymmentä pakastinta täynnä sieniä, marjoja, lohta ja hirvenlihaa.

Kohta onkin jo aika käpertyä nojatuoliin takkatulen ääreen ja kutoa sata paria sukkia. Kyllä se ihmeesti helpottaa.

Meillä hyrisee muutaman päivän päästä pirtin nurkassa iso ruukullinen hapankaalia ja -vihanneksia. Se tuo tunteen siitä, että asiat ovat sittenkin hallinnassa – edes vähän.

Viime keväänä uutisoitiin, että Suomen omavaraisuusaste on useita kymmeniä prosentteja parempi kuin Tornionjoen länsipuolella. Se ilahdutti suomalaisia paitsi perinteisessä maaotteluhengessä, myös siksi, että jotakin oli selvästi tehty oikein.

Omavaraisuudelle oli yllättäen kysyntää, kun moni itsestäänselvyys muuttui epävarmuudeksi. Tämän vuoden aikana olemme saaneet nähdä esimerkiksi matkustusrajoitusten vaikutukset maatalouden – ja Suomessa myös metsämarjojen – sadonkorjuuseen.

Ensi talvena se näkyy erityisesti tuontihedelmien ja -marjojen hinnannousuna. Onnellinen se, jolla on pakastimellinen marjoja.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy