Toimittaja: Kaisu Niska

YLITORNIO – Tässä juttusarjassa esittelemme tornionlaaksolaisten ihmisten arkea ja sitä, miten koronan leviäminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi on vaikuttanut heidän työhönsä ja vapaa-aikaansa.

Ensimmäisenä kuulemme Perämeren Jätehuolto Oy:n tiedottajan, Satu Keski-Antilan, mietteitä. Hänen työpisteensä on normaalisti yhtiön konttorilla Torniossa, mutta nyt hän työskentelee etänä kotona.

Missä olet juuri nyt?

– Kotona, ompeluhuoneessa, josta olen raivannut koneet syrjään ja laittanut pystyyn kotitoimiston.

Miten koronaepidemia on vaikuttanut elämääsi ja arkeesi?

– Työhön siten, että koronan takia jouduttiin siirtymään etätöihin. Työ sinänsä on ihan samaa koneella työskentelyä ja puhelimeen puhumista kuin työpaikallakin, joten siinä ei ole mikään muuttunut. Palaverit pidetään nettipalavereina, nykyisillä nettiyhteyksillä kaikki toimii hyvin. Jäteneuvontakäynnit kouluilla, yhdistyksissä, kerhoissa ja taloyhtiöissä on tältä keväältä peruttu, joten ihmisten parissa työskentely on loppunut. Niitä on vähän ikävä samoin kuin kivan työyhteisön kahvitaukojen naurunremakoita.

– Yksityiselämässä olen aikamoinen kotihiiri ja suurin osa harrastuksista on kotona tai ulkoilua luonnossa, joten näitä korona ei ole rajoittanut mitenkään. Ulkona saa onneksi edelleen liikkua niin paljon kuin jaksaa ja haluaa. Nyt olemmekin Juhan (Keski-Antila) kanssa ravanneet oikein urakalla lenkillä ja lumikenkäilemässä pitkin metsiä ja vaaroja. Se on ollut tosi ihanaa.

– Mutta kolme salitreeniä viikossa on pitänyt siirtää kotiin. Siinä on joutunut vähän pakottamaan itteään treeneihin. Olen nyt alkanut treenata aamuisin kello 6–7 ennen työpäivän alkua, niin tulee parhaiten ja varmimmin tehtyä.

– Lisäksi, kun työmatkat ovat nyt pois, jää kaksi tuntia enemmän vapaa-aikaa päivässä, joten koronaeristyksestä on jotain hyötyäkin.

Miten päiväsi kuluvat?

– Hyvin kuluvat. Aamulla ennen töitä ”salitreeni”, töitä klo 7–15 niin kuin normaalistikin. Illat sitten ulkoillen ja kaikenlaisia käsitöitä harrastaen.

Mitä puuhastelet, kun et tee työtäsi?

 No tuossahan taisi tullakin, eli normaalia perhe-elämän elämistä, ulkoilua, urheilua, neulomista, ompelua, viherkasvien hoitoa, musiikin kuuntelua, telkkarin ja elokuvien katsomista ja aviomiehen kanssa ajan viettämistä. Ja kun kesä tulee, hoidan puutarhaa.

Sanotaan, että paluuta entiseen maailmaan ei ole.

Mitä ajattelet, miten maailma muuttuu pandemian jälkeen? Miten oma elämäsi muuttuu?

– En oikein osaa sanoa, miten maailma muuttuu. Taloudellisesti menee varmasti pitkään ennen kuin tämä maa on taas jaloillaan ja niitä kustannuksia varmasti maksetaan kaikki. Toivoisin kuitenkin, että maksamisessa ei rokotettaisi enää yhtään enempää niitä vähävaraisimpia perheitä, vaan säästöt kohdistuisivat niihin, joilla on kohtuulliset tai hyvät tulot.

– Toivon, että tästä ei seuraa jatkossa kovin isoja rajoituksia ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Me suomalaiset olemme muutenkin vähän turhan epäsosiaalisia… Ehkä tästä voi seurata myös hyvää ilmaston kannalta. Nyt on jo nähtävissä, miten ilmanlaatu on parantunut, kun autoilu on vähentynyt. Ehkä tämä herättää ihmiset huomaamaan, että asioihin todella voidaan vaikuttaa omillakin valinnoilla.

Oletko oppinut tämän tilanteen vuoksi tai ansiosta jotakin uutta (tai itsestäsi jotakin)?

– Olen aina tiennyt, että en pidä tiukoista rajoista tai siitä, että vapauttani rajoitetaan. Mutta nyt kun rajoitetaan rajusti liikkumisen vapautta, olen vasta todella tajunnut, kuinka paljon nautinkaan vapaudestani ja kuinka hurjan onnellisessa asemassa me suomalaiset olemme, kun meillä on vapaus liikkua ja tehdä asioita ilman, että meitä rajoitetaan esimerkiksi valtiovallan taholta.

– Ja kyllä tässä taas muistaa senkin, miten loistavasti suomalainen yhteiskunta toimii, kun kaikilla meillä on yhtäläinen oikeus sairaanhoitoon eikä tarvitse miettiä, onko minulla sairausvakuutusta vai ei, kuten Amerikassa. En ole ennenkään kitissyt veroista, mutta tämän jälkeen maksan veroni suorastaan iloisesti.

– Senkin olen tässä huomannut, että ihmisiltä todellakin löytyy vielä hyvää tahtoa ja auttamisen halua, kriiseissä se aina huomataan.

Millaiset terveiset haluat lähettää tässä tilanteessa meille kaikille?

– Koitetaan kiinnittää huomiota niihin asioihin, mitkä edelleen on hyvin ja koitetaan lisätä omaan elämään onnellisuutta tuovia asioita, kuten yhdessäoloa perheen kanssa, ulkoilua ja liikuntaa. Sitä myötä jaksaa tuoda hyvää mieltä myös muille. Jätetään syyttelyt ja sormella osoittelut pois. Korona ei ole kenenkään syy eikä sitä kukaan tieten tahtoen halua levittää.

Kiitokset Satu Keski-Antila, näistä hyväntuulisista ja myönteisistä mietteistäsi.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy