Toimittaja: Eero Ylitalo, Pellon kunnanjohtaja

Vuosi 2019 oli Pellon kunnassa merkittävien päätösten vuosi. Valtuusto päätti yksimielisesti toteuttaa uuden koulukeskuksen rakentamisen, joka on kokoluokaltaan Pellon ”korkeakoulun” jälkeen kunnan historian toiseksi suurin hanke. Yhteisrintama löytyi myös koulutuksen ja kulttuuritoimen kehittämiseen, mikä näyttäytyi sivistysjohtajan viran perustamisella. Pello on tunnettu koulutus- ja kulttuuripitäjä ja edellä mainitut ratkaisut ovat omiaan vahvistamaan tuota mielikuvaa.

Monien muiden kuntien lailla myös Pellossa on haasteita talouden kantokyvyn suhteen. Suurin ja ennakoimattomin kustannuserä on sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällä hetkellä palvelujen tarjonta ja laatu ovat varsin hyviä, mutta kustannuskehityksen suunta luo kysymyksenasetteluja niiden saatavuudelle, laadukkuudelle ja myös työpaikkojen säilymisille paikkakunnalla. Osana ennakointia olemme syksyn aikana järjestäneet kaikille avoimia SOTE-iltoja sekä tehneet opintomatkoja muutamiin kuntiin. Kuntalaisten kiinnostus asiaa kohtaan osoittautui ehkä yllättävänkin suureksi. Info-iltoina valtuustosali oli lähes täynnä ja netissä oli seuraajia keskimäärin 280 henkilöä/ilta. Kunnanhallitus päättikin marraskuussa, että alkuvuoden aikana tarkastellaan ulkopuolisen asiantuntijan johdolla sekä nyt kunnassa käytössä olevia toimintamalleja että vaihtoehtoisia tapoja, ja vasta sen jälkeen on päätösten vuoro. Asiantuntijan avuksi muodostetaan työryhmä, jossa on edustus henkilöstöstä, luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista.

Väestömäärä on Pellossakin laskeva. Ikärakenteesta johtuen määrää vähentävästi vaikuttaa kuitenkin eniten kutsu iäisyysmatkalle. Muuttoliike on viimeisen parin vuoden aikana ollut hyvässä tasapainossa ja merkkejä tulomuuton kasvusta on selkeästi näkyvissä. Väestörakenteeseen vaikuttaa luonnollisesti muuttajien ikä. Yksi nuorten poismuuttoa hillitsevä ja tulomuuttoa aktivoiva tekijä on perusopetuksen jälkeinen koulutus. Pellon lukio on laadukas, ja sen säilyttämisen ja kehittämisen on oltava jatkuvasti keskiössä. Tällä hetkellä noin puolet ikäluokista valitsee kuitenkin lukion sijasta ammatillisen koulutuksen, mikä tällä hetkellä edellyttää viikkopendelöintiä jo 16 vuoden iässä. Tästä on hyvin lyhyt matka lopulliseen muuttopäätökseen.

Olemme Ylitornion ja Övertorneån kuntien sekä alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa asettaneet yhteisen tavoitteen kehittää nykyisiä lukioita ja sen ohella mahdollistaa myös ammatillisen koulutuksen tarjonta alueella. Olen luottavainen, että nimenomaan alueellinen yhteistyö on se, jolla tässä asiassa on saavutettavissa konkreettisia tuloksia.

Tutkimuksen mukaan myönteisen muuttopäätöksen taustalla ei ole enää pelkästään työllistymismahdollisuus. Vapaa-ajan lisääntyessä siihen vaikuttavat työn ohella myös asumisviihtyvyys sekä alueen mielikuva. Tuon kuvan maalaamista ei voida sälyttää pelkästään kuntapäättäjien tai viranhaltijoiden hartioille, vaikka heillä on oman toiminnan ja päätösten kautta siinä merkittävä rooli. Kuka haluaa muuttaa kuntaan, jossa koko ajan kärhämöidään ja valitetaan? Jokainen meistä on oman kotikuntamme suurlähettiläs. Jos likaamme omaa pesäämme kielteisillä mielipiteillä, ei kuulijalla ole mitään syytä epäillä sen todenperäisyyttä. Sama juttu on myönteisen viestin suhteen. Meidän ei tarvitse syyllistyä väärän tiedon antamiseen, mikäli kerromme, että Pellossa ja koko Tornionlaaksossa on erinomaisen hyvä ja turvallista asua, elää, yrittää ja luoda ylisukupolvista tulevaisuutta. Miksi emme tekisi sitä?

Pellon kunnan ja koko Tornionlaakson tulevaisuus rakentuu myönteisen mielikuvan rakentamisen ohella keskeisesti hyvään yhteistyöhön. Jokivarressa on nyt selkeästi nähtävissä halukkuutta siihen. Elinkeinoelämän puolella erityisesti naisyrittäjät ovat olleet hyvin esillä ja viitoittaneet tietä yhdessä tekemiseen. Myös kulttuuri- ja kylätoimijoiden taholla on rohkeasti ylitetty kuntarajoja. Tahtoa saman sävellajin löytämiselle ei puutu myöskään meiltä jokivarren kuntajohtajilta. Viikoittaiset yhteydenpidot naapurikuntien johtajien välillä luovat hyvää pohjaa yhteiselle näkemykselle Tornionlaakson tulevaisuudesta. Tuo näkemys vahvistunee entisestään, kun syksyllä Muonion kunnan johtoon astui Laura Enbuska-Mäki. Osaamisensa lisäksi hän omaa juuret syvällä Tornionlaaksossa, ja se on varmaan koko alueen etu.

Pellon kunnan puolesta haluan kiittää kunnan henkilöstöä, luottamushenkilöorganisaatiota sekä kaikkia yhteistyökumppaneita päättyneestä vuodesta ja toivottaa oikein hyvää ja yhteistyöhenkistä uutta vuotta 2020.

Korostetaan totuuden nimessä yhdessä myönteistä mielikuvaa Tornionlaaksosta. Meitä kuunnellaan ja uskotaan, kun sen kerromme!

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy