Toimittaja: Maija Muhonen

Merilohiemo, jolla on lukuisia ihokuolioalueita päässä, myös silmä on puhki. Kuvan kalalla ei vesihome ole vielä ehtinyt iskeä ihovaurioalueisiin. Kuvassa olevan näköisiä ihovaurioalueita omaavat sairaat lohet olisivat erityisen toivottavia tutkimuksiin. Kaikki sairaat kalat eivät ole kuvan kaltaisia. Kuva: Ruokavirasto, Perttu Koski.

TORNIONLAAKSO – Lohikuolemille ei ole yhtä selittävää syytä, eikä niistä todennäköisesti päästä eroon. Tornion–Muonionjoen lohikuolemat ovat muuttumassa jokakesäiseksi ilmiöksi, mutta lopullista syytä ilmiölle ei tiedetä.

– Ruotsissa on monia jokia, joissa on tätä ongelmaa. On ollut jo vuosia, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi sanoo.

Suomen kalatautien johtava asiantuntija, Ruokaviraston tutkimusprofessori Perttu Koski kertoo, että sairaita ja kuolleita lohia on löydetty tänä kesänä myös Perämeren pohjukasta. Lohikuolemia on ollut paljon myös Ruotsissa Uumajajoella ja Pohjanmeren länsirannikolla. Uutta on Tornionjoen lohien velttous. Se voi kieliä esimerkiksi tiamiinin puutteesta, mutta asiasta tarvittaisiin lisätietoa.

– Jos on laiskoja kaloja, jotka ei pysy tasapainossa, vaan ovat kesympiä, siinä voi olla kyse tiamiinin puutteesta, mutta siitä tarvittaisiin tuoreita näytteitä.

Koski toivoo, että tällaisen kalan löytäjä olisi yhteydessä häneen, jotta kala saataisiin Ruokaviraston tutkittavaksi.

Luonnonvarakeskuksen lohen ja taimenen radiolähetinmerkinnöissä on alustavasti huomattu, ettei suurin osa lohista nouse enää joen alajuoksua ylemmäs.

– Voihan olla, että taustalla on lohen voimattomuus nousta jokea, Romakkaniemi sanoo.

Tutkija korostaa, että nyt on erityisen tärkeää saada hyviä näytteitä Ruokavirastolle. Lisäksi pitäisi kerätä tietoa muistakin saaliiksi saaduista ja kuolleista lohista. Lohista olisi hyvä saada myös suomunäytteitä.

– Eri osista vesistöä kerätyillä havainnoilla nähtäisiinkö, kytkeytyvätkö kalojen kuolemat tai nousuhaluttomuus sukupuoleen.

Esimerkiksi Uumajajoen lohista nimenomaan naarailla on ollut vaikeuksia nousta jokeen.

Vesihome on oire

Lohen tappaa vesihome, mutta se on oire isommasta ongelmasta. Home iskee loheen, kun sillä on ihovaurioita. Kalastus aiheuttaa mekaanisia ihovaurioita, mutta kaikista kuolleista kaloista ei ole löydetty mekaanisia vaurioita.

Romakkaniemen mukaan kenties ainoa keino helpottaa lohen tilannetta on pyynnin vähentäminen niin merellä kuin joella. Tällöin terveillä kaloilla on parempi mahdollisuus päästä kutemaan.

– Silloin tulee myöskin vähemmän vahingoittuneita kaloja.

Lohikuolemia ei voi nykytiedon valossa laittaa myöskään kaivoksen syyksi. Jos kyse olisi kaivoksen päästöistä, vaikutuksia nähtäisiin myös muussa vesieliöstössä ja erityisesti kaivosvesion purkupaikan läheisyydessä.

– Olemassa olevat tiedot eivät viittaa siihen, että tämä olisi kaivoksen syytä, Romakkaniemi sanoo.

Tuloksia tällä viikolla

Lohikuolemien ympärillä kiehuvaa keskustelua on maustanut myös ruskea mönjä, jota on löydetty Kolarissa Muonionjoesta. Mönjää on veikattu kaivoksen päästöiksi, siitepölyksi tai suopursuruosteeksi. Lapin ely-keskuksen toimeksiannosta joesta otettiin ilmoitetulta paikalta viime torstaina vesinäytteitä. Saostumalautat olivat kuitenkin jo hävinneet virtaavasta vedestä.

Vesinäytteiden tuloksia odotetaan vielä tällä viikolla. Näytepisteestä tutkitaan muun muassa veden pH, sähkönjohtavuus, ravinteet ja tiettyjä metallipitoisuuksia. Tornionjoen laatua seurataan vuosittain useista näytteenottopaikoista. Vedenlaadussa ei ole viime vuosina ollut merkittäviä, luontaisesta vaihtelusta poikkeavia muutoksia.

– Mitä meille on aikaisemmin kesäaikoina tullut ilmoituksia, siinä on ollut tietynlaista orgaanisesti hajoaavaa ainetta. Esimerkiksi metsäojista voi sateiden jälkeen huuhtoutua vesiin orgaanista ainesta, humusta tai ihan kiintoainesta, Lapin ely-keskuksen luontoympäristöyksikön päällikkö Jari Pasanen sanoo.

Miten toimia?

Kuolleena löydetyt lohet voi joko ilmoittaa Ruokavirastoon tai osoitteeseen https://rapportera.fisk.sva.se. Sivusto aukeaa Suomessa suomenkielisenä.

Tarvittavia tietoja ovat pyynti- tai havaintopaikka ja -aika, lohen sukupuoli ja koko sekä lohessa mahdollisesti havaitut vauriot, käytöksen poikkeavuudet.

Lohista olisi hyvä saada myös suomunäytteitä, joiden ottamiseen löytyy ohjeet muun muassa jokivarren keskeisiltä kalastuspaikoilta.

Luonnonvarakeskus ottaa vastaan tiedot saaliskaloista.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy