Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

TORNIONLAAKSO – Ylitornion-Pellon Luonto ry kutsui kiinnostuneita Meltosjärvelle keskustelemaan metsienhoidosta viime lauantaina. Dosentti Yrjö Norokorpi alusti keskustelua esityksellään ”uusvanhasta”, metsän jatkuvaan kasvatukseen perustuvasta metsänhoidosta.

Lukuisat nykytutkimukset kumoavat viimeiset vuosikymmenet vallalla olleen näkemyksen päätehakkuuseen perustuvan metsätalouden ylivoimaisuudesta.

– Tätä uusintakin tutkimusta on tehty jo 40 vuotta, Norokorpi toteaa.

Kyse ei siis ole aivan uudesta keksinnöstä. Pikemminkin uusi tutkimus vahvistaa vanhan menetelmän etuja.

Kysymys hiilinieluista

Reippaasti kasvava metsä on tunnetusti erinomainen hiilinielu, jonka niin tiede kuin teollisuuskin myöntävät. Vähemmälle julkiselle keskustelulle on jäänyt hiilivarasto ja erityisesti se, että kivennäismaa sisältää kaksi kertaa enemmän hiiltä kuin varttunut puusto. Turvemailla suhde on vähintään viisinkertainen.

Avohakkuulla, maanmuokkauksella ja ojituksella maaperän hiilivarastoa hupenee hiilidioksidina ilmaan ja valumina vesistöihin niin paljon, ettei se ehdi täyttyä ennen seuraavaa avohakkuuta.

Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä ollenkaan maankäsittelyä. Metsä uudistuu puuston alle. Maaperän ja puuston hiilivarastot jatkavat karttumistaan.

Näkökulmia monimuotoisuuteen

Suomen metsissä elää tällä hetkellä 833 uhanalaista lajia. Saman verran lajeja on tulossa uhanalaisiksi. Syynä tähän Norokorpi mainitsee kymmenien vuosien avohakkuutalouden.

Metsien monimuotoisuudella on paitsi itseisarvo, sen vaalimisen kautta metsätalous voi tehokkaammin hallita metsätuhoriskiä ja sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin.

– Tarvitsemme peitteellisiä metsänhoitomenetelmiä, Norokorpi painottaa.

Tehokkaan metsätalouden kerrotaan huolehtivan metsien monimuotoisuudesta. Väiteellä on kääntöpuolensa. Menetelmä suosii aukealla eläviä lajeja, jotka pärjäisivät muutenkin. Avoalat ja taimikot ovat runsastuttaneet hirvieläin- ja myyräkantoja, joista aiheutuu tuntuvia taimikkotuhoja.

Monimuotoisuuden käsite on laajempi kuin tehometsätalous myöntää.

Taloudellisesti kannattavampaa

Norokorven mukaan jatkuvalla kasvatuksella saadaan alhaisemmilla kustannuksilla korkea tuotto.

– Taimien istutukset ja taimikonhoito jäävät työvaiheina pois. Myös huonosti tuottavaa ensiharvennusta ei tarvitse tehdä, hän muistuttaa.

Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuukertoja on 10–20 vuoden välein. Niistä jokaisesta saadaan hyvä taloudellinen tulos.

Eri-ikärakenteinen ja monilajinen metsä on vastustuskykyisempi tuulta ja tuhohyönteisiä vastaan. Tekemällä alaharvennusta ja tuhoamalla alikasvoksia tuuli pääsee helpommin tekemään tuhoa. Monilajinen metsä sopeutuu myös ilmastonmuutokseen paremmin kuin monotoninen yhden lajin metsä.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä saadaan menetelmään erikoistuneiden tutkijoiden mukaan laadukasta ja arvokasta puuta.

Metsien auraus haittasi niiden virkistyskäyttöä vuosikymmenten ajaksi. Se tuhosi myös marjastusmahdollisuuksia. Jatkuvalla kasvattamisella maanmuokkausta ei tehdä, jolloin sen kustannuksetkin jäävät pois muiden luontoarvojen samalla vahvistuessa.

Koulutus laahaa jäljessä

Metsälain muutos vuonna 2014 mahdollisti sen, että jaksollisen eli avohakkuisiin perustuvan metsänhoidon rinnalle on mahdollista ottaa muitakin menetelmiä. Metsänomistajien päätäntävalta kasvoi. Heillä ei Norokorven mukaan ole kuitenkaan riittävästi tietoa jatkuvan kasvatuksen menetelmästä.

– Metsälain muutos ei vielä sanottavammin näy metsäalan koulutuksessa. Ammattilaisia on koulutettu vuosikymmeniä ilman vaihtoehtoja jaksolliseen kasvatukseen eli avohakkuutalouteen. Asenteiden muutos vaatii pitkän ajan. Harva ammattilainen hallitsee nykyaikaisen jatkuvan kasvatuksen käytön, tutkija harmittelee.

Avohakkuupolitiikka juontaa juurensa sotakorvauksiin, jälleenrakennukseen ja vuonna 1948 julkaistuun niin sanottuun harsintajulkilausumaan.

Julkilausuman jälkeen perinteisen isojen puiden keräämisen sijaan alettiin harventaa pieniä ja keskenkasvuisia puita. Taustalla lienee ollut sellu- ja paperiteollisuuden tarve ostaa arvottomampaa puuta kasvavaan kysyntään.

– Nykyisillä hakkuukoneilla pystytään tekemään tehokkaasti jatkuvan kasvatuksen yläharvennusta. Sellutehtaiden raaka-ainetarve voidaan tyydyttää, vaikka siihen siirryttäisiin laajemmassa mitassa. Tukistakin noin puolet eli latva ja sahaustähteet hyödynnetään sellun raaka-aineena, Norokorpi vakuuttaa.

Asennemuutosta tarvitaan

Hän näkee alalla suurta muutosvastarintaa, eikä hän ole yksin näkemyksineen. Metsämaantieteen ja metsänhoidon professori emeritus Erkki Lähde on ollut voimakkaasti ja räväkästi esillä julkisuudessa puolustamassa jatkuvan kasvun menetelmää. Yksi hänen teoksensa nimi kuvannee pitkänlinjan tutkijan asennetta käytävään debattiin, Suomalainen metsäsota. Miten jatkuva kasvatus voitti avohakkuun.

Metsäyhtiöiden nettisivuilla korostetaan edelleen jaksollisen kasvatuksen eli päätehakkuisiin perustuvan puunkeruun taloudellista tehokkuutta itsestäänselvyytenä.

– Milloin metsäyhtiöt alkavat jakaa tietoa, että jatkuva kasvatus on aidosti vaihtoehto? Se olisi valttikortti puukaupoissa. Yhä useampi metsänomistaja ei hyväksy avohakkuita ja haluaa panostaa hiilensidontaan, monimuotoisuuden säilymiseen ja maisema-arvoihin, Norokorpi toteaa.

Kehä sulkeutuu?

Suomi haki Saksasta oppia metsiensä hoitoon 1800-luvun lopulla. Vanha oppi-isä Saksa on yllättävästi tällä hetkellä vahvasti jatkuvan kasvatuksen linjalla.

– Lehti kääntyi siellä 1990-luvulla. Nykyään siellä ei ole juuri lainkaan avohakkuita. Sloveniassa ja Sveitsissä niitä ei ole ollut koskaan. Keski-Eurooppa on hyvin edistyksellinen Suomeen ja Ruotsiin verrattuna, Norokorpi vertailee.

Suomen metsäteollisuuden viennistä 14,3 prosenttia meni viime vuonna Saksaan. Paperin ja kartongin osalta Saksan vientiosuus on hieman vajaa viidennes. Näin ollen se on yksi suurimmista yksittäisistä metsäteollisuutemme vientimaista. Sitä kelloa olisi siis syytä kuunnella tarkalla korvalla.

Anna-Maria Vainionpää

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy