Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

RAANUJÄRVI – Porot ja maanviljelys elävät rinnakkain poronhoitoalueella. Lisääntyvä matkailu, kaivos- ja energiateollisuus sekä kaikentyyppinen laajentuva asujaimisto kisaavat olemassaolostaan samoilla palkisilla. Luonnonlaitumien pirstaloituminen ja kutistuminen synnyttävät ajoittain jännitteitä poronomistajien ja maanviljelijöiden välille. Ne voivat kyteä paikallisten viljelijöiden ja paliskuntien välillä tai roihahtaa ilmiliekkeihin sosiaalisen median alustoilla.

– Esimerkiksi Kuusamon alueelle ei ole ollut koordinoitua puheyhteyttä poromiesten ja paikallisten asukkaiden välillä, Luonnonvarakeskus LUKE:n tutkimusprofessori Juha Hiedanpää kertoo.

Sekä maanviljelys että porotalous ovat perinteisiä lappilaisia elinkeinoja, joilla on paljon yhteistä. Niitä yhdistävät muun muassa rehuntuotanto ja -myynti sekä koneurakointi. Kumpikin elinkeino on vahvasti riippuvainen luonnonolosuhteista ja joutuu sopeuttamaan toimintaansa niiden mukaan.

Velvoittava poronhoitolaki

Porojen vapaa laidunoikeus on vuosisatainen perinne. Metsien arvonnousu 1800-luvun lopulla teki poronhoidosta luvanvaraisen elinkeinon. Sen harjoittamista rajaa ja määrittää poronhoitolaki.

Lain mukaan porot eivät saa aiheuttaa vahinkoa, eivätkä päästä viljelyksille ilman maanomistajan tai esimerkiksi peltojen vuokraajan lupaa. Jos porot pääsevät viljelysmaille ja aiheuttavat vahinkoa, maanomistajan tai -vuokraajan on ilmoittettava poroista paliskunnalle.

Paliskunnan velvollisuus on viedä porot pois viljelyksiltä ilmoituksen saatuaan. Sen kuuluu myös korvata porojen aiheuttamat vahingot.

Laki sisältää myös maanomistajia velvoittavan sietämisvelvollisuuden, joka määrittää heidät sietämään kohtuullisia häiriöitä.

Vahinkojen käsittelyprosessi uudistettavana

Riitatapauksissa ensimmäinen käsittelyaste on arviointilautakunta, jonka puolueeton puheenjohtaja toimii virkavastuulla. Hänen työnsä on haastavaa, ja henkilön löytäminen toimeen ajoittain vaikeaa. Hänen lisäkseen lautakunnassa on maanviljelijän ja paliskunnan edustaja. Riitatapauksia on jouduttu ratkomaan myös eri oikeusasteissa.

– Poronhoitolakiin valmistellaan tällä hetkellä muutoksia vahinkojen arviointia koskevien pykälien osalta, sillä ongelman kaikki osapuolet ovat tyytymättömiä siihen, Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Anne Ollila kertoo.

Lakimuutos on tällä hetkellä kommettikierroksella MTK:ssa ja Paliskuntain yhdistyksessä. Muutoksella pyritään täsmentämään vahinkojen käsittelyprosessia ja lisäämään arviointilautakuntien juridista osaamista. Tavoitteena on lisätä eri osapuolten keskinäistä luottamusta ja prosessin kaikinpuolista neutraaliutta.

Maanviljelyksen paineet

Lappilaiseen maatalouteen kuuluu oleellisesti nurmiviljely. Sen tavoitteena on tuottaa laadullisesti ja määrällisesti mahdollisimman hyvälaatuista rehua.

Tällä hetkellä viljelysmaiden aitaaminen on ainoa toimiva ratkaisu pitämään porot pois viljelyksiltä. Haasteeksi voi muodostua peltojen sijoittuminen niin, ettei niitä voi aidata, tai aitaamisesta aiheutuu kohtuutonta haitaa esimerkiksi pysyvälle asutukselle.

Porttien veräjien avaaminen ja sulkeminen lisää viljelijöiden työtä. Portteja on myös joko vahingossa tai tahallisesti jätetty auki, jolloin porot aidasta huolimatta pääsevät pelloille.

Poroja ei aina saada heti pois pelloilta, jotka on vasta keinolannoitettu, tai joilla on käytetty kemiallisia torjunta-aineita. Tällöin näiden aineiden varoajat kieltävät kyseisen rehun syötön naudoille.

Huolena bakteeritartunnat

Poron ulosteiden joutuminen säilörehupaaleihin lisää rehun bakteerimäärää. Se heikentää rehun maittavuutta ja hygieenistä laatua. Varsinen ongelma ovat ulosteperäiset bakteeritartunnat, joista yleisimpinä ovat EHEC-bakteerin esiintymiseen viittavat tekijät. Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruohon lausunnon mukaan yhteispohjoismaisessa tutkimukssa EHEC-bakteereja esiintyi liki 33 prosentissa tutkituista poronulosteista. Tutkituissa ulostenäytteistä löytyi vähäisessä määrin listeriaa ja vajaassa kymmenessä prosentissa myös yersiniaa. Hänen mukaansa porojen ulosteillaan likaamaa nurmea ei voida käyttää naudoille tarkoitetun säilörehun raaka-aineena.

– EHEC-tilalta ei voi esimerkiksi myydä vasikoita eteenpäin, ja sonnivasikat on tapettava. Myös maidon suoramyynti on tuolloin kielletty, raanujärveläinen Ari Uusitalo harmittelee.

Porot voivat aiheuttaa vahinkoa nurmen juuristolle, jolloin kasvuston uusimistarve ja sitä mukaa viljelijän kustannukset kasvavat. Ne voivat myötävaikuttaa kasvuston pakkasvaurioidenkin syntyyn. Osa vahingoista tulee kasvuston syömisestä ja tallaamisesta. Poro tulee pelloille ravinnontarpeen ajamana. Hyvänä sienivuotena peltoporojen aiheuttamat vahingotkin vähenevät.

Porot voivat toisaalta myös edistää nurmen talvehtimisedellytyksiä talloessaan routaantumatonta maata.

Paliskunnat voivat hakea tukea aitauskustannuksiin. Tuen määrä on noussut uuden lain myötä 70 prosenttiin kustannuksista.

Ongelmaan tartuttu

Tutkimusprofessori Hiedanpään vetämä hanke tähtää eri elinkeinojen sopuisaan ja toisensa huomioivaan rinnakkaiseloon. Hankkeen pilottialueeksi valikoitui Kuusamo, sillä siellä piha- ja peltoporokysymyksellä on laajasti kosketuspintaa. Myös alueen toimijoiden halukkuus lähteä mukaan kehittämään toimivia käytäntöjä ongelman minimoimiseksi vaikutti osaltaan alueen valintaan.

Hankkeella on kaksi käytännön tavoitetta. Toukokuussa aloittaa Lapin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) yhdessä suunnittelema palvelu, porovahtipuhelin. LUKE tulee hallinnoimaan palvelua hankkeen ajan. Maanomistajat ja asukkaat voivat soittaa puolueettomaan palvelupuhelimeen ja tehdä ilmoituksen väärässä paikassa oleskelevista poroista. Päivystäjä ilmoittaa kyseiselle paliskunnalle tilanteesta. Paliskunta kuittaa tekemänsä toimenpiteet päivystävään puhelimeen.

– Tämä on hyvin merkityksellistä, jos poropuhelin alkaa toimia, Hiedanpää toteaa.

Hankkeen toinen tähtäin on toimiva yhteistyöryhmä, jota Ympäristökeskus (SYKE) puolestaan koordinoi. Sosiaalinen media voi tarjota alustan kärkevälle keskustelulle, joka usein kärjistää valmiiksi tulehtunutta tilannetta. Laaja-alaisen yhteistyöryhmän kautta saadaan laajempi ja neutraalimpi ratkaisuorientoitunut näkökulma kokonaisuuteen.

– Olen toiveikas, ettei laajasti eri osapuolten välinen keskustelu pahentaisi tilannetta, vaan olisi hyvin rakentavaa, Hiedanpää toteaa.

Onnistuessaan tästä hankkeesta saadut työkalut voidaan ottaa tarkoitus ottaa käyttöön muuallakin poronhoitoalueella.

Suomen metsäkeskuksen omassa hankkeessa kehitetään uusia portti- ja esteratkaisuja muun muassa viljelyssuoja-aitoihin.

Koirat takaisin töihin

Lapin ammattikorkeakoulu lähestyy asiaa aivan uudesta näkökulmasta. Siellä on meneillään hanke koirien käyttämisestä peltoporojen siirtämisessä pois viljelyksiltä. Hankkeen tavoitteena on osoittaa koiran tehokkuus porojen siirtämisessä ja lisätä koirien käyttöä porotöissä.

– Koira on uusvanha ratkaisu porojen siirtämisessä, hankkeen vetäjä Sanna Vinblad kertoo.

Maastoajoneuvojen lisääntyneen käytön myötä koirien hyödyntäminen porotöissä on välillä ollut vähäistä.

Hankkeessa selvitetään hyviä käytänteitä peltoporokoirien työkäyttöön ja kouluttamiseen.

– Koira on hyvin monikäyttöinen poronhoidossa. Tässä hankkeessa korostamme kaikkien osapuolten hyvinvointia porojen siirtämisessä, niin porojen, koirien kuin ohjaajienkin, Vinblad jatkaa.

Peltoporokoirien kenttäkokeet alkavat tulevana kesänä Sallassa. Siellä käytössä on jo töissä olevia porokoiria. Kuusamossa etsitään toimintamallia peltoporojen siirtämiseen yhdessä poronhoitajien ja porottomien paimenkoirien omistajien kanssa. Tämä on hyvin ainutlaatuista ja osoittaa laajaa halua sitoutua yhteiseksi koettuun haasteeseen.

Kaiken takana ihminen

Hiedanpään vetämän hankkeen alussa ilmeni, että tietyissä paliskunnissa jännitteet olivat jatkuneet jopa sadan vuoden ajan. Karoliina Majuri toteaa Lapin ammattikorkeakoululle tekemässään opinnäytetyössä joillakin alueilla henkilökemioissa olevien ongelmien vaikeuttavan porovahinkojen ennaltaehkäisyä ja käsittelyä.

Hänen aineistonsa mukaan osa tapauksista on jopa yli sukupolvien jatkuvia riita-asioita. Anne Ollila on omassa työssään toisinaan havainnut samaa; sukset voivat olla naapuruussuhteissa ristissä.

LUKE:n, Lapin yliopiston ja Ympäristökeskuksen yhteinen hanke loppuu joulukuussa, ammattikorkeakoulun ensi vuoden maaliskuussa. On varmasti tervetullutta ottaa uudet testatut käytännöt laajemmallakin käyttöön.

Tätä juttua varten Palojärven paliskunta ja kunnan maatalousviranomaiset eivät halunneet antaa omia kommenttejaan.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy