Toimittaja: Minna Siilasvuo

PELLO – Muistihoitajan tehtävä on vaihdellut Pellossa viime vuosina tekijältä toiselle, mielenterveystoimistosta terveyskeskukseen. Nyt muistiasioista vastaa terveydenhoitaja Pirjo Mantere, joka on hankkimassa itselleen työn ohessa 40 opintopisteen laajuista muistihoitajan koulutusta. Opinnot ovat parhaillaan loppusuoralla.
Pirjo Mantere kannustaa kaikkia muistinsa tilasta huolestuneita käymään neuvolassa muistitestissä – iästä riippumatta. Myös läheisen ilmaisema huoli on hyvä syy testauttaa muistinsa.
– Testaus voidaan tehdä yksilöllisesti esimerkiksi iän ja koulutustaustan mukaan. Jos muistissa ilmenee ongelmia, testaamisen pitäisi aina johtaa joihinkin toimenpiteisiin. Muistin testaamisen ei ole tarkoitus olla mitään käsienpesua.
Uusia polkuja
Muistihoitajan koulutukseen kuuluu myös kehitystehtävä, ja Pirjo päivittää siinä tarkoituksessa parhaillaan Pellon kunnallisen terveydenhuollon muistipolkua.
– Nykyinen muistipolku on hyvä, mutta tänä päivänä tarvitaan ehkä enemmän seurantakäyntejä. On syytä myös puhua muistisairaan kanssa hyvissä ajoin sellaisesta ”hyvän elämän hoitotahdosta”, kun hän pystyy vielä ilmaisemaan itseään. Haluaako hän esimerkiksi kuulla musiikkia, valot yöksi tai muuta vastaavaa.
Ajatuksena on kehittää myös muistitiimi, jonka tarkoituksena tukea kotona asuvien muistisairaiden toimintakykyä ja omaishoitajien jaksamista mahdollisimman pitkälle.
– Kerran kuukaudessa kokoontuvassa tiimissä ovat minun lisäkseni mukana fysioterapeutti Jaana Piippola-Kuusijärvi, joka on opiskellut kuntouttavaa työotetta, Tarja Mäki kotisairaanhoidosta, palveluneuvoja Pilvi Niemi ja tarvittaessa lääkäri Maija Risku.
Rohkeasti testeihin!
Monella muistitestiin tulemisen kynnys on korkea, mutta sen ylitse kannattaa kömpiä, vaikka sitten kontaten. Mahdollisen muistisairauden varalle on ihan hyvä olla olemassa testituloksia vuosien varrelta.
– Muistin heikkenemiseen voi olla myös fyysinen syy, joka on hyvä saada selville. Varsinainen muistisairaus todennetaan kuvantamalla ja diagnoosi vahvistetaan neurologilla erilaisten testien ja labrojen jälkeen. Muistitestin tekeminen vain ohjaa toimenpiteiden suuntaa.
Työikäisille on olemassa oma työssä muistamisen kysymyssarja, jonka avulla arvioidaan muistin tilaa. Tarvittaessa työikäisille tehdään omat neuropsykologiset testit.
Mitä myöhemmässä vaiheessa muistisairaus puhkeaa, sen vähemmän se yleensä oireilee. Myös lääkitys tehoaa sitä paremmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa se päästään aloittamaan.
– Joskus menee vuosia hukkaan, kun ihminen ei hakeudu testeihin eikä lääkitystä päästä aloittamaan ajoissa, Pirjo Mantere harmittelee.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy