Toimittaja: Anna-Maria Vainionpää

Tiina Huitula muistuttaa työsuojelulain velvoittavan sekä työnantajaa että työntekijää.

TORNIONLAAKSO – Työterveyslaitoksen tutkija Maarit Vartia kollegoineen julkaisi vuonna 1989 Helsingin Sanomissa kirjoituksen uudesta ilmiöstä, henkisestä väkivallasta työpaikalla. He toivat päivänvaloon piilossa lymynneen ilmiön ja antoivat sille nimen.

Sittemmin henkistä väkivaltaa tarkoittava termi on pehmentynyt työpaikkakiusaamiseksi.

Kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu ja vastuuton työkäyttäytyminen aiheuttavat kohteelleen stressiä ja johtavat usein sairauspoissaoloihin.

Huono ilmapiiri vaikuttaa myös organisaation tuottavuuteen ja toimivuuteen.

Yleinen ilmiö Suomessa

Työpaikkakiusaaminen määritellään Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Työolobarometri 2019 -julkaisussa työyhteisön jäseneen kohdistetuksi eristämiseksi, työn mitätöinniksi, uhkaamiseksi, selän takana puhumiseksi tai muuksi painostamiseksi.

Barometrin mukaan vuonna 2019 palkansaajista yli puolet (56 %) oli havainnut ainakin ”joskus” kiusaamista työpaikallaan työkaverien, esimiesten tai asiakkaiden taholta. Työkavereiden taholta kiusaamista joskus tai jatkuvasti kokeneiden osuus oli reilu kolmannes palkansaajista. Esimiehen taholta kiusaamista oli kokenut reilu viidennes.

Maallamme on ollut kyseenalainen kunnia olla maa, jossa työpaikkakiusaamista on eniten Euroopan Unionin maista.

Lue lisää Meän Tornionlaakson sivulta 10.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?