Toimittaja: Minna Siilasvuo

Heidi Rannisto-Jolma (oik.) toivotti näyttelyvieraat tervetulleiksi. Anja Tornensis jatkoi runonlausunnalla.

PELLO – ”Tykkään ottaa materiaalia käsiini, hypistellä sitä ja katsoa, mitä siitä tulee. Tykkään myös työstää kierrätysmateriaalia, mutta samalla tuon esiin niitä asioita, mitkä minulla juuri silloin muhivat pinnan alla”, Heidi Rannisto-Jolma kertoo töidensä synnystä.

Hänen näyttelynsä Satumaista – Siivet avattiin maanantaina Rovaniemellä Villa Vinkkelissä. Näyttelyssä on esillä varsin vaikeasti määriteltäviä töitä, joissa on käytetty muun muassa villaa, tekstiilejä, valokuvia, maalauksia ja näiden yhdistelmiä.

– Kuljen taiteen tekemisen rajapinnalla – töitäni ei voi määritellä kovin tarkkaan. Ehkä paras määritelmä on luokitella ne ITE (Itse Tehty Elämä) -taiteeksi, Heidi arvelee.

Näyttelyssä on esillä pehmeitä materiaaleja valkoisessa ja vinkkelimäisessä talossa.

– Uskon, että vastakohdat voivat tuoda jopa lisää syvyyttä näyttelyyn.

Rohkeasti kohti uutta

Näyttelytilan varaaminen ja näyttelyn rakentaminen Rovaniemelle oli Heidille pitkällisen pohdinnan ja suoranaisen henkisen painiottelun tulos.

– Minua pelotti valtavasti ryhtyä tekemään näin isoa juttua. Se on ollut myös taloudellisesti vaikeaa, mutta olen onnistunut keräämään kokoon tarvittavat palikat. Lisäksi löysin Rovaniemeltä hyvän yhteistyökumppanin, Villa Vinkkelin Kaisa Sirénin, Heidi huokaisee tyytyväisenä.

Näyttelyn alateemoina ovat Heidille tärkeät mielenterveys ja oman jaksamisen tukeminen taiteen keinoin. Hän purkaa näyttelyssä viime vuosien kokemuksia.

– Jäätyäni työttömäksi työnhaku kotipaikkakunnallani on ollut lähinnä farssi. Olen ollut aina valmis kokeilemaan uutta ja ottanut rohkeita askelia myös sellaisille aloille, joille en ole kouluttautunut.

Heidi tunnustaa, ettei ole kuitenkaan lähtenyt sellaiseen suuntaan, mitä ei ole kokenut omakseen.

– Välillä on tuntunut siltä, etten kelpaa mihinkään, vaikka olen tehnyt sen mitä minulta odotetaan: hakenut työtä, ollut avoin ja tehnyt oman osuuteni. Kaikkiin asioihin en voi vaikuttaa, mutta omiin ajatuksiini voin. Voin myös tehdä tekoja, jotka vievät minua eteenpäin – jos ei työllisenä, niin ainakin ihmisenä ja osatyöllisenä.

Lue lisää Meän Tornionlaakson sivuilta 8-9.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy