Toimittaja: Idalotta Nousiainen

TORNIONLAAKSO – Lapin maitotilat ovat katoava osa perinteistä maalaismaisemaa. Kun maitotiloja loppuu, se ei koske vain tilan lopettaneita. Esimerkiksi Tornionlaakson tiloilta on jo ennestään pitkä matka meijerille, ja kun tilat vähenevät, myös meijeriauton kattama reitti pienenee.

Jos ei olisi tilallisia, jotka käyttävät eläinlääkärin palveluita aktiivisesti, palvelut siirtyisivät kauemmas. Sama koskee seminologien eli keinosiementäjien, lomittajien ja koneenkorjaajien palveluita.

– Tilojen loppuminen alkaa pikkuhiljaa näkyä kylien maisemissa, kun palvelut siirtyvät kauemmas. Myös pellot kasvavat umpeen, jos ei ole nautatiloja, pohtivat Maitotila Matin omistajat Markku ja Marja-Riitta Matti Turtolasta.

Maatalous- ja elintarvikeala työllistää Suomessa lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista Suomen työllisistä. 250 000 alan tekijöistä työskentelee tuotannon puolella ja loput 86 000 työllistyy välillisesti muun muassa kaupassa ja kuljetuksessa.

Ei tulevaisuudenuhkaa

Markku Matti ei kuitenkaan näe maatalouden alalla uhkia.

– Pidämme oman tilam-me elinkelpoisena ja jatkuvasti kehittyvänä, jotta seuraava sukupolvi voisi jatkaa tässä. Tavoitteemme on pysyä ajan hermolla. Valion vasta-aikoihin asettama tuotantokiintiö estää meitä laajentamasta tilaa, mutta emme ole lannistuneet muistakaan alan vastoinkäymisistä. Kyseessä on koko ajan muuttuva ala. 

Matin tilalla on ollut yhdeksän vuotta käytössä lypsyrobotti, joka sekä helpottaa työtä että muuttaa työskentelytapaa. Koneita huolletaan säännöllisesti. Robotteja olisi tarjolla moneen eri tehtävään, mutta kaikkea ei voi automatisoida. Eläinten kanssa työskentely on sitovaa, ja navetassa voi olla aamulla vastassa melkein mitä vain.

– Tilan pyörittäminen on kiinni jaksamisesta ja halusta. Tornionlaaksossa on hyvät olosuhteet nurmen viljelylle ja maidontuotantoon. Heinä kasvaa kesällä yötä päivää, mutta rahankiilto silmissä tätä ei voi tehdä, Marja-Riitta summaa.

– Maidontuotanto ei tule loppumaan. Päinvastoin – se on meidän lappilaisten vahvuus. Suurin muutos mikä tulisi tapahtua, on ihmisten suhtautuminen suomalaisen ruoan tuotantoon. Ei katsottaisi pelkkää hintaa, vaan ymmärrettäisiin mistä se koostuu, Markku jatkaa.

Hyvää Suomesta

Suomalaisen tuotteen hintaan vaikuttavat tarkka tuotantoprosessi, valvonta ja kalliit tuotantopanokset. Suomessa käytetään antibiootteja vain sairaisiin eläimiin, eikä esimerkiksi sikojen saparoita typistetä toisin kuin joissain pohjoismaissa on tapana.

– Monet kuluttajat tarkkailevat vain hintaa, mutta eivät pistä merkille sitä, että suomalainen ruoka on puhdasta ja tuotanto on tarkkaan valvottua. Suomalainen maito kilpailee ulkomailla edullisesti tuotetun maidon kanssa. Se maito on tuotettu ilman Suomen tuotannossa vaadittavia kriteerejä. 

– Eikä tuotteen alkuperämaata voi aina ensisilmäyksellä päätellä paketista. Joutsenlippu on varma merkki kotimaisuudesta, Markku toteaa.

Suomalainen juusto pitäisi maaseudun asuttuna

Kun suomalainen maito ei mene kaupaksi Suomessa, se viedään myyntiin ulkomaille. Vuonna 2018 Suomen elintarvikeviennistä meni Ruotsiin noin 20 ja Viroon noin kahdeksan prosenttia. Venäjän osuus on pudonnut vajaasta 30 prosentista noin viiteen prosenttiin. Lasku johtuu Venäjän asettamista pakotteista 2010-luvulla.

– Jos kaikki suomalainen maito käytettäisiin kotimaassa, ylituotantoa ei syntyisi ollenkaan. Se helpottaisi Suomen taloutta, tuumaa Maaseutunuorten edustaja Aleksi Kortesalmi.

Maidon kulutus ei ole loppunut, mutta se on vähentynyt merkittävästi. Maitoa juodaan entistä vähemmän, Suomessa keskimäärin 105 litraa henkeä kohti. Juustojen kulutus on puolestaan lisääntynyt 2000-luvun puolella lähes kymmenellä kilolla asukasta kohden.

Marja-Riitta arvioi, että juuston kulutuksen kasvua selittäisi juontimaidon korvaaminen juustolla. 

– Maitotuotteita halutaan käyttää, ja yleinen keskustelu vaikuttaa osaltaan maidon myyntiin. Suomalainen voi on viime vuosina ollut arvostettua, koska se ei ole prosessoitua kuten kasvisrasvat. Rahkabuumi muutama vuosi sitten kasvatti maidon menekkiä. Meijerillä kehitellään jatkuvasti uusia tuotteita, ja esimerkiksi juuston tuotannosta ylijäävä hera voidaan käyttää juomiin, Markku jatkaa. 

– On väliä valitseeko suomalaisen tuotteen. Esimerkiksi yhden juustokilon valmistukseen tarvitsee kymmenen litraa maitoa. Ja jos ei ole maidontuotantoa, myös lihantuotanto vähenee, Marja-Riitta lisää.

Lue koko juttu Meän Tornionlaakson sivuilta 8–9.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?
Lisätietoja OK - sulje ilmoitus En hyväksy