Toimittaja: Salla Vaara

Revontulet esiintyvät noin 100–150 kilometrin korkeudella maanpinnasta. Ne näkyvät täsmälleen samaan aikaan toistensa lähes täydellisinä peilikuvina sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla magneettisilla vastapisteillä, ei leveyspiirien mukaan.

TORNIONLAAKSO – Revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Alkuperäiskansojen keskuudessa niihin on suhtauduttu kunnioituksella ja jopa pelolla, mutta myös tieteellisessä maailmassa niiden olemassaolo oli pitkään suuri mysteeri. 

Varhaisimmat tunnetut viittaukset revontuliin ovat Kiinasta noin vuodelta 2600 ennen ajanlaskumme alkua. Ensimmäinen tieteellinen selitys taivaan valoilmiölle, joka tiedemaailmassa tunnustetaan edelleen oikeaksi, on vuodelta 1716, jolloin tiedemies Sir Edmund Halley ensimmäistä kertaa liitti revontulet Maan magneettikentän ilmiöihin.

Törmäyksessä syntyvä valoilmiö

Revontulet saavat alkunsa auringon pinnalla tapahtuvista hiukkaspurkauksista. Kun aurinkotuuli kuljettaa elektroneista ja protoneista muodostuvan hiukkasvirran Maan ilmakehään, maapallon magneettikenttä ohjaa ne kahtaalle, kohti pohjoista ja eteläistä napa-aluetta.

– Revontulet eli Aurora Borealis ja Aurora Australis ovatkin sekä pohjoisen että eteläisen napa-alueen taivaan valoilmiö, Sodankylän geofysiikan observatorion apulaisjohtaja Jyrki Manninen toteaa.

Revontulet syntyvät, kun ilmakehään syöksyvät hiukkaset törmäävät ilmakehässä oleviin atomeihin ja molekyyleihin. Törmäyksessä hiukkasista purkautuu ylimääräistä energiaa, minkä seurauksena atomit ja molekyylit virittyvät. 

– Viritystila purkautuu siten, että atomi tai molekyyli lähettää valoa, jonka me näemme revontulivalona, Manninen kertoo. 

Revontulille tyypillinen kellanvihreä väri syntyy elektroni- ja protonihiukkasten törmätessä happiatomiin. Happi synnyttää myös revontulien yläosissa nähtävän tummanpunaisen värin. Typpimolekyyli puolestaan synnyttää revontulten alaosassa nähtävän, nopeasti liikkuvan karmiininpunaisen reunan.

Lue lisää Meän Tornionlaakson sivulta 15.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?