Kunnissa ovat viime vuosikymmeninä puhallelleet muutosten tuulet. SOTE-palveluiden ollessa merkittävin ja ennakoimattomin osa kuntien toiminnoista, oli odotettua, että muutospaineet kohdistuvat sille sektorille. Nyt lukuisten yrityksien jälkeen näyttää löytyneen riittävä yksimielisyys uudistuksen toteuttamiseksi.

Vuosi 2022 tulee kuntien osalta olemaan viimeinen ”perinteinen” vuosi, jonka jälkeen niiden rooli muuttuu merkittävästi. Se tarkoittaa sekä kustannusten että tulovirtojen osalta noin 60 prosentin leikkausta. Valtaosalle kuntien henkilöstöstä vaihtuu työnantaja vuoden 2023 alusta. Vastaavaa myllerrystä ei ole tapahtunut koko kunnallisen itsehallinnon historian aikana.

Keskusteluun on noussut myös kuntakenttämme rakenne, ja erityisesti Pellon kaltaisten pienten ja ikääntyvien kuntien tulevaisuus. Tämä muutos voi olla suuri mahdollisuus. Koulutus, kaavoitus ja kulttuuri ovat toimintoja, jotka ovat saaneet antaa kunnissa tilaa tärkeysjärjestyksissä SOTE-menojen kasvulle. Muutoksen jälkeen ne nousevat asialistoilla tärkeämpiin asemiin.

Kesäkuussa työnsä päättänyt valtuusto hyväksyi viimeisessä kokouksessaan Pellon kuntastrategian vuosiksi 2021–2026. Sen sisältö rakennettiin hyvin laajalla kuntalaisjoukolla, jossa edustettuina olivat nuoret, ikäihmiset, yrittäjät, luottamushenkilöt sekä viranhaltijat. Pellossa suunnataan tulevaisuuteen myönteisin ajatuksin, mutta tiedostaen jokaisen pellolaisen merkityksen, ja vastuun ennusteiden toteutumisesta. Toimintamme arvoiksi valikoituivat yhteisöllisyys, aktiivisuus, positiivisuus ja suvaitsevaisuus. On perusteltu oletus, että näillä ominaisuuksilla Pellon kunnalla on parhaat mahdollisuudet kohdata tulevien aikojen haasteet menestyksekkäästi myös uudessa roolissa.

Pellossa ensi vuoden talousarvio nuijittiin Lucian päivänä pöytään lähes yksimielisesti. Ennusteena on, että tuleva vuosi muodostuisi noin 0, 5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Niin investointiosassa kuin käyttötaloudessa on nähtävissä pieniä toivonpilkahduksia. Päättäjät olivat yksimielisiä siitä, että yksityisteiden aurausavustuksiin on tarve lisätä 17 000 euroa, ja että pienten lasten kotihoitoa on syytä tukea 25 000 euron kuntalisällä. Investointiosassa asumisviihtyvyyden vahvistaminen näyttäytyy päätöksenä rakentaa monipuolinen toimintapuisto eri-ikäisille kuntalaisille. Puistoon tulee muun muassa nuorisolle suunnattu pumptrack-rata.

Ylikunnallinen yhteistyö tulee korostumaan entisestään muutoksen jälkeen. Pello ja Ylitornio ennakoivat tulevaa järjestämällä marraskuussa kunnanhallitusten yhteistapaamisen Juoksengin nuorisotalolla. Tapaaminen oli antoisa ja toiveita herättävä. Molemmissa kunnissa on tiedostettu tulevien muutosten heijastusvaikutukset esimerkiksi kuntien tukipalveluihin. Iso hyvinvointialue keskittää mielellään toimintoja maakunnallisesti, mikä vaarantaa työpaikkojen säilymisen pienissä kunnissa.

Paras vastakeino on ylikunnallinen yhteistoiminta, ja siksi tällaisia tapaamisia on syytä jatkaa laajemmallakin kuntajoukolla Tornionlaaksossa. Tämä ilman, että rinnalle nostetaan keskustelua ja osallistumista lamaannuttavia kuntaliitosepäilyjä. Jokaisessa jokivarren kunnassa on olemassa vahva linjaus ja tahtotila kuntien itsenäisyydestä, eikä sitä ole syytä horjuttaa.

Väestökehitys ja huoltosuhteet ovat haasteita, jotka uudistuksen jälkeenkin ovat läsnä pienten kuntien arjessa. Aikoinaan poismuuton käynnistänyt työttömyys on tänä päivänä muuttunut työvoimapulaksi. Pelkkä työpaikka ei enää riitä vetovoimaksi, vaan vapaa-ajan lisääntyessä myös yleinen asumisviihtyvyys monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen on tärkeä.

Pellossa muuttoliike oli päättyneenä vuonna myönteinen. Tulomuuttajia oli kahdeksan enemmän kuin poismuuttajia. Suunta on oikea, ja se antaa perusteita jatkaa myönteisen mielikuvan vahvistamista. Eteläisessä Suomessa asuville kansalaisille tehty kyselytutkimus osoitti, että tieto Tornionlaakson alueen työ- ja harrastusmahdollisuuksista ei ole vielä kovinkaan tunnettua. Me kaikki olemme kotikuntamme suurlähettiläitä. Se, mitä me Pellosta kerromme koetaan todeksi.

Kuntalaisten ohella myös medialla on tärkeä rooli mielikuvamarkkinoinnissa. Paikallislehti Meän Tornionlaakso tekee äärettömän arvokasta ja hyvää työtä omalta osaltaan, ja vie tietoa alueesta seutukunnan ulkopuolellekin. Maakuntalehti ja -radio sen sijaan eivät mielestäni kanna sitä tasapuolista tiedotusvastuuta, jota monopoliasemassa olevalta tiedotusvälineeltä voisi odottaa. Tornionlaakson tapahtumat ja tarjonta jäävät niissä hyvin vähälle huomiolle. Olisiko tässä syytä pohtia jokivarressa toimivien paikallislehtien yhteistyön tiivistämistä? Tai radiotoiminnan osalta palata Ragnar Lassinantin aikaan, jolloin Pohjoiskalottiradio oli merkittävä tiedonvälittäjä Tornionlaaksossa molemmin puolin väylää? Kuntien tiedonvälityksen ja viestinnän merkitys korostuu muutoksen jälkeen. Mikäli tieto ei kulje, on aktiivisimmankin kunnan tapahtumien näkyvyys samaa kuin iskisi pimeässä silmää.

Toivotan meille kaikille antoisaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2022. Toiveeni toteutumista edesauttaa, mikäli me kaikki otamme koronarokotteen ja muistamme käydä äänestämässä aluevaaleissa.

Eero Ylitalo

Pellon kunnanjohtaja

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?