Toimittaja: Kari Kauppinen

AAVASAKSA  Arkkitehti Harri Hautajärvi kummeksuu Aavasaksanvaaran rakennusprojekteja.

- Aavasaksan historiaan ja ainutlaatuisuuteen nähden tuntuu oudolta, että lakialueelle halutaan keskittää yhä massiivisempaa rakentamista, joka on mittakaavaltaan ja muodonannoltaan ristiriidassa siellä oleviin pieniin, suojeltuihin rakennuksiin nähden.

Hautajärvi on tutkinut Aavasaksan historiaa ja kulttuuriympäristöä väitöskirjassaan Autiotuvista lomakaupunkeihin – Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Hautajärvi on lähtöisin Lapista. Hän on myös tekniikan tohtori, joka on erikoistunut arkkitehtuurihistoriaan ja kulttuuriympäristöihin.

Kruununnäyttämö, sen katos ja katsomo rakennettiin vuonna 2003.

- Nyt Kruununnäyttämön katokseen tulisi kiinni toinen yhtä suuri ja korkea katos, jolloin koko rakennelma kaksinkertaistuisi, ja paikan maisemallinen luonne muuttuisi.

- Katos peittäisi perinteisen näkymän kahvilarakennuksesta (paviljonki) ja sen terassilta. Näköalakahvila siis menettäisi näköalansa ja jäisi katoksen katveeseen.

Muulla tavoin Hautajärvi ei halua ottaa kantaa kahvilan toimintaedellytyksiin.

- Haluan kiinnittää huomiota isompiin ja pitkäkestoisempiin asioihin kuin vain siihen, joudutaanko kahvila sulkemaan puoleksi kesää tai koko kesäksi, mikä tietysti olisi ikävää. Keskityn siihen, minkä tunnen eli kulttuuriympäristöön ja siihen kohdistuviin muutoksiin.

Alkuperäinen näyttämön paikkakaan ei miellytä

 Harri Hautajärvi sanoo, että esitystoiminta vaaralla on sinänsä erittäin kannatettavaa, mutta näyttämö pystytettiin vuonna 2003 maiseman kannalta harkitsemattomaan paikkaan, ja siinä on juurisyy katsomon kattamisesta nousseeseen kiistaan.

- Museovirastossa on tapahtunut aikoinaan virhe, kun tuohon kohtaan suojeltua kansallismaisemaa pääsi putkahtamaan liian järeä näyttämö ja katos.

- Näyttämö olisi kannattanut alun perin sijoittaa Aavasaksan alemmalle laelle, jossa on jo entuudestaan turisteille suunnattua toimintaa ja infrastruktuuria.

Hautajärvi vertaa nykyrakennuksia vanhaan rakennuskantaan.

- Vuonna 1927 rakennetun matkailijakatoksen, nykyisen kahvilan, arkkitehtuuri on korkeatasoista. Katoshankkeen kohdalla tilanne on toisenlainen, ja suunnittelijana ei ole edes arkkitehti. Rakentamisenhan pitäisi parantaa ympäristöä eikä huonontaa sitä, kuten on laajennuksen myötä käymässä.
Matkailijoille vuonna 1883 rakennetun hirsipaviljongin, eli Keisarinmajana tunnetun rakennuksen, suunnittelusta järjestettiin aikoinaan arkkitehtuurikilpailu.

- Välillä näyttää unohtuvan, että Aavasaksa on Suomen vanhimpia ja merkittävimpiä maisemakohteita ja yksi kansallismaisemistamme. Se on myös RKY-kohde eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, ja mittaushistoriansa osalta se on maailmanperintökohde.

Puita kaadettiin huolella

Valtio osti Aavasaksan lakialueen vuonna 1878 ja perusti sinne kruununpuiston.

- Se tarkoitti paikan suojelua luonnonpuistona, Harri Hautajärvi sanoo.

- Aavasaksa on harvinainen helmi, josta valtio piti huolen vuosituhannen alkuun asti.

- Museovirasto hoiti Aavasaksaa vielä 1990-luvulla, ja sen johdolla tehtiin lakialueella tarkoin harkittua puuston harvennusta, sillä tarkoitushan ei ole, että näköalat metsittyisivät umpeen. Paikalle tuli silloin Helsingistä maisema-arkkitehti, joka valitsi huolella jokaisen kaadettavan puun.

Hautajärvi peräänkuuluttaa aktiivisempaa roolia Museovirastolta ja Metsähallitukselta. Hän sanoo, että niiden pitäisi kantaa niille kuuluva vastuu Aavasaksasta.

- Ne näyttävät nyt haluavan vetäytyä Aavasaksan vaalimisesta vetoamalla resurssipulaan. Aiemmin hankittiin parasta asiantuntemusta, mutta nyt vastuu halutaan sysätä pienelle kunnalle ja muille alueellisille toimijoille, joilla ei ole valtakunnan arvokkaimpien kohteiden edellyttämää asiantuntemusta.

Aavasaksa vertautuu Koliin

Aavasaksalla on rakennetut näköalapaikat, eikä yksikään niistä ole teatterikatsomon kohdalla.
- Vaikka Aavasaksalla on tietyt katselupaikat, joista voi parhaiten ihailla jokilaaksoa ja kaukaisuuteen jatkuvia vaarajonoja, on kaikki muukin osa lakialueesta kalliorinteineen suojeltua maisema-aluetta, Harri Hautajärvi sanoo.

- Aavasaksan lakialueen matkailullinen arvo on samantyyppinen kuin Kolin lakialueella: upeiden maisemien lisäksi sinne ei tarvita halleja.
Kolin laki on turistien suosima kohde, mutta Aavasaksa on sitä paljon vanhempi näköalapaikka ja matkailukohde.

- Aavasaksan maisemallista ja kulttuurihistoriallista arvoa ei kannattaisi heikentää, vaan paikkaa kannattaisi markkinoida Suomen maisemien jalokivenä.

Museovirasto: Esiin on tullut uusia näkökulmia ja tietoja

Museovirasto haluaisi osaltaan avata Aavasaksanvaaran asian uudelleen. Kyse on Kruununnäyttämön katsomon katoksen rakentamisesta.

– Meidän olisi pitänyt ymmärtää, että laajennus ei kansallismaisemaympäristössään ole vain viaton pieni lisä jo toteutettuun näyttämöön, vaan meidän olisi tullut ohjata normaalin restaurointi- ja korjausrakentamishankkeen suuntaan. Siinä otetaan kaikki osalliset mukaan: suunnittelijat eli rakennearkkitehti ja arkkitehti, maanomistajat sekä mahdolliset asukkaiden, yhdistysten ja vuokralaisten edustajat, restaurointi-intendentti Seija Linnanmäki Museoviraston Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalveluista sanoo.

– Siis rakennuttajan, omistajan, mahdollisen kaavoittajan ja museoviranomaisten lisäksi.

– On päivän selvää, että ison hankkeen kokoustamiseen ja kohdekäynteihin menee niin paljon aikaa, että Elyn myöntämän avustuksen aikarajan puitteissa ei olisi pysytty.

Ely-keskus antaa perusteluiden myötä jatko-aikaa hankkeille jopa kolme vuotta varsin helposti, hankalissa asioissa jopa viisi vuotta.

Linnanmäki toteaa, että Aavasaksan rakennushankkeesta, eli siis Kruununnäyttämön katsomon katoksesta, on keskusteltu Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluissa viime aikoina.

– Koska lehtitietojen ja kansalaisyhteydenottojen perusteella on käynyt ilmi, että tilanne on muuttunut ja on tullut esiin useita uusia näkökulmia ja tietoja, jotka meidän olisi pitänyt pyytää ottamaan huomioon jo kesällä, kun kirjoitimme lausuntoa Kruununäyttämön katoksen laajennuksesta.

Lausunto oli kesällä rakennushanketta puoltava. Asiasta uutisoitiin Meän Tornionlaaksossa myös 23. syyskuuta. Nyt museo haluaisi mukaan keskusteluun.

– Osallistuisimme mielellämme yhdessä alueellisen vastuumuseon ja Metsähallituksen kanssa hankkeen käsittelyyn, jos kunta avaa asian uudelleen, Linnanmäki sanoo.

Aiemmassa lausunnossa Museovirasto on yhdessä Tornionlaakson museon kanssa todennut, että katos sopeutuu kohtuullisen hyvin olemassa olevaan ympäristöön. Lausunnossa todettiin edelleen, että katoksen maltillisen korkeuden ja katteen tumman värityksen myötä rakennelma ei oletettavasti tule näkymään myöskään Aavasaksanvaaran silhuetissa Tornionjoen suunnasta.

Lapin Ely-keskus rahoittaa vain Museoviraston hyväksymää hanketta

Lapin Ely-keskus on myöntänyt maaseuturahastovaroja Ylitornion kunnalle 105 000 euroa Kruununnäyttämön katosta varten. Summa on 70 prosenttia siitä rahasta, joka rakentamistöihin on budjetoitu.

Ely-keskus toteaa, että se noudattaa avustuksissa aina Museoviraston kantaa, mikäli sellainen vaaditaan.

- Infrahankkeiden (erilaiset yleishyödylliset ja merkittävät rakennushankkeet) arvioinnissa saamme talon sisäisen lausunnon Lapin Ely-keskuksen ympäristövastuualueen rakennusasiantuntijalta. Hän arvioi hankkeen rakentamisen toteutettavuutta sekä arvioi kustannusarvion kohtuullisuutta. Tässä tapauksessa on lisäksi edellytetty, että hakija on pyytänyt lausuntoa myös Museovirastolta, Lapin Ely-keskuksen ryhmäpäällikkö Anne Ristioja sanoo.

- Ilman Museoviraston myönteistä lausuntoa hanke ei olisi edennyt.

Ely-keskuksessa Aavasaksan kaltaiset kulttuuriperintöön ja matkailuun liittyvä hankkeet esittelee kulttuuriantropologikoulutuksen saanut henkilö.

- Asiat huomioidaan meillä tarkoin. Tämä hanke on käynyt meillä läpi valtakunnalliset arviointikriteerit ja saanut rahoitukseen vaadittavan pistemäärän käytössä olevien määrärahojen puitteissa, Ristioja sanoo.

Ely haluaa rahoittaa mielellään kuntien viihtyvyyttä, kulttuuria ja matkailua tukevia maaseudun yleishyödyllisiä investointihankkeita, jos niihin on järjestynyt tarvittava omarahoitusosuus eikä hakijoiden rahkeet yksistään riitä tällaisiin investointeihin.

Asiasta on lausuttu maanantaina kokoontuvan kunnanhallituksen esityslistalla seuraavaa: ”Nykyisellään näyttämön käyttöaste on kovin alhainen. Käyttöastetta voidaan kasvattaa ja sesonkia jatkaa rakentamalla katsomoon katos, jolloin kulttuuri- ja viihdetapahtumien määrää näyttämöllä voidaan lisätä, eivätkä esitykset ole enää säästä riippuvaisia. Lisääntynyt tapahtuma- ja kävijämäärä myötävaikuttaa suotuisasti myös Aavasaksan ravitsemis- ja majoitusliikkeisiin.”

EDIT: Juttua on muutettu maanantaina 18.10. klo 12. Aiemmin jutussa mainittiin, että juttuun pyydettiin lausunto arkkitehdiltä, Museovirastolta, Lapin Ely-keskukselta ja Ylitornion kunnan hallinnosta ja että muut olivat vastanneet paitsi kunnan hallinto. Sieltä vastattiin maanantaina, mutta lisättävää ei kunnanhallituksen kokouksen (18.10) esityslistatekstiin ollut.

EDIT 2: Juttua on täydennetty Museoviraston täydentämällä lausunnolla maanantaina 18.10. klo 12.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?