Toimittaja: Kari Kauppinen

YLITORNIO – Kun Sibeliuksen Finlandia-hymni alkaa soida Ylitornion kirkossa, iho nousee kananlihalle, ja mustavalkoiset kuvat Tuntemattomasta sotilaasta välähtävät silmillä. Hetki on yksi Lapin Lottaperinneyhdistyksen lipun naulaus- ja vihkimistilaisuuden kohokohtia, joita on riittänyt jo vajaan tunnin tilaisuudessa muutenkin.

Lippu laitettiin valtakunnan lipun viereen Ylitornion kirkossa. Sen paikalleen laittoa todisti noin 70 henkilöä, heidän joukossaan kolme ylitorniolaista lottaa. Lapin sodan päättymisestä on jo 76 vuotta. Sitä ennen käytiin talvi- ja jatkosota, kuten kai kaikki meistä tietävät. Tiistaina Ylitornion kirkonpenkissä istuneet lotat olivat tuolloin isänmaan ja äidinkielen asialla. He olivat etulinjassa, vaikka eivät välttämättä ihan sananmukaisesti siinä, mutta tärkeissä tehtävissä, joka osaltaan johti siihen, että vaikka Suomi taipui kuin paju, niin ei koskaan katkennut. 

Nuo kolme naista, Kerttu Töyrä, Pirkko Koivisto ja Annikki Kreivi, olivat osa suomalaista puolustusketjua, joka varmisti ettei Suomea kohdannut Baltian tie.

Lottien lisäksi paikalla oli meltosjärveläinen sodan käynyt rintamaveteraani Uuno Ylihannu, joka toimii yhä Ylitornion Rintamave-teraanien puheenjohtajana.

Mitä se olisi tarkoittanut, jos Suomi olisi käynyt Viron, Latvian ja Liettuan tietä? Aika monelle dramaattisia asioita. Sellaisia asioita, ettei olisi koskaan syntynytkään, koska vanhemmat eivät olisi koskaan tavanneet Neuvosto-Suomessa.

Niin ei käynyt. Kolme kiitosta voi jokainen hiljaa mielessään sanoa näille Ylitornion kirkossa lippunaulan iskeneille lotille. Yksi heistä käveli omin jaloin, toinen otti vasaran käteen pyörätuolista jota työnsi hänen miehensä ja yksi asteli alttarin eteen laitetun lippunaulauspöydän luo tuettuna. 

Nekin ajat nuo kolme naista, kolme lottaa, ovat eläneet, kun lottia ei ole arvostettu. Eipä arvostettu aina muita sotaveteraanejakaan. Ajat ovat nyt toiset, ja ymmärrys parantunut, kun Suomi on voittanut henkisen sotansa ja irtaantunut viime kolmenkymmenen vuoden aikana täysiveriseksi läntiseksi demokratiaksi.

22 naulaa lipputankoon

Lottaperinneyhdistyksen lipun tankoon naulattiin kaksikymmentäkaksi naulaa, jotka pitävät lipun tangossa kiinni. Lottien lisäksi naulan iskivät paikalleen Ylitornion Rintamaveteraanit, Lapin Sotainvalidipiiri, Sotaorvot, Lapin Lottaperinneyhdistys, Heikki Rinteen kolme lasta, Lapin aluetoimisto, Lapin Sotaveteraanipiiri, Lapin Rintamavetaraanipiiri, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Lapin perinneyhdistys, Länsi-Pohjan Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -Piirin Perinnekilta, Sotien 1939–1945 Lapin perinneyhdistys, Ylitornion kunta, Ylitornion seurakunta, Ylitornion Reserviupseerit, Ylitornion Reserviläiset, Mellan Kiipijät ja Ylitornion Sotaveteraanit.

Heikki Rinne oli vuonna 2016 kuollut sotaveteraani, jonka kuoleman jälkeen perustettuun muistorahastoon kertyneet varat lahjooitettiin Ylitornion Sotaveteraaneille. Niillä rahoilla kustannettiin tiistaina vihitty Lottaperinneyhdistyksen lippu. Rinne oli sotaveteraaniyhdistyksessä hyvin aktiivinen.

Naulausta johti ja ohjeisti Ylitornion Sotaveteraanien puheenjohtaja Simo Rousu, joka iski viimeisen naulan.

– Tämä on mitä tärkeintä perinnetyötä ja tietouden viemistä jälkipolville niin sodasta kuin jälleenrakennusajasta, Rousu sanoo.

– Lotat olivat tärkeässä roolissa hoitaessaan kotirintamaa. Se vapautti myös miehiä rintamalle.

Lotat toimivat muun muassa ilmavalvonnassa.

Tilaisuus kirkossa alkoi Narvan marssilla, jonka soitti kanttori Pekka Pyykönen.

Narvan marssi soitetaan usein hautajaisissa, kun vainaja on sotaveteraani tai tehnyt siviilityötä varsinaisella sotatoimialueella. Samoin lottien hautajaisissa marssi usein soitetaan.

Juhlassa esiintyi myös Ylitornion mieslaulajat. Juhlapuheen piti Lapin Lottaperinneyhdistyksen sihteeri Hannele Simonen. Seurakunnan puolesta tilaisuudessa olivat mukana ja vihkivät lipun kirkkoherra Matti Salminen ja kenttärovasti Jouni Parviainen.

Lotta Svärd -järjestö täytti tänä vuonna sata vuotta.

Sivustolla käytetään evästeitä, jotta voimme varmistaa sivuston toiminnan sekä mm. kävijäseurantaan. Hyväksytkö evästeiden käytön?